KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Noora Dadu teki taidetta Palestiina-ahdistuksestaan

Noora Dadulle taide on ollut suurin yksittäinen muutosvoima. Hänelle taide on aina myös poliittista.

Noora Dadulle taide on ollut suurin yksittäinen muutosvoima. Hänelle taide on aina myös poliittista. Kuva: Lehtikuva/Anni Reenpää

Noora Dadun Minun Palestiinani -sooloteos on monikerroksinen, ajatuksia sekä kysymyksiä herättävä esitys. Omakohtainen tilitys antaa monia vastauksia, enimmäkseen herättäen kysymyksiä myös taiteilijassa itsessään.

Siskotuulikki Toijonen
27.8.2016 13.00

Takomon nykyteatteriteoksista, Ryhmäteatterin Eduskunta-esityksistä ja palkitusta runonlausunnasta tunnettu Noora Dadu uppoutui Israelin ja Palestiinan konfliktin historiaan ja maiden nykyisyyteen Minun Palestiinani -esitystä tehdessään. Hän haluaa puhua tilanteesta jollain muulla kuin mustavalkoisella hyvä–paha-akselilla.

– Halusin lävistää konfliktin yhden ihmisen, itseni kautta ja tehdä sen katsojalle hahmotettavaksi, ihmisen kokoiseksi. Aihe piinasi minua, erityisesti kontekstin puute uutisoinnissa ja stereotypiat.

Ihmeen hyvin Dadu on koonnut vuosikymmenten tulehtuneen, suurvaltapolitiikan varjostaman, miljoonien maanpaon aiheuttaneen konfliktin esitykseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Olisi parempi jos ihmiset rakentaisivat identiteettinsä jollekin muulle kuin kansallisuudelle.

Hän on koonnut useita, rakentavia esityksiä tilanteen rauhoittamiseksi Palestiinassa. Tavallaan hän jopa uskoo niiden voivan toteutua.

– Konfliktin voi ratkaista varmasti monella tapaa, jos rasismista ja pelosta luovutaan. Pari vuotta sitten kirjoittamassani listassa ensimmäinen ehdotus on se, että USA lopettaa miehityksen rahoittamisen. Olennaista on, että ihmiset tajuaisivat, että tilanne on saatu aikaan teoilla, joten se voidaan myös korjata teoilla. Ei se ole sen kummempaa.

Suomalaisuus on murroksessa

Kuusankoskella kasvanut Dadu päivittää esityksellään ja elämässään myös suomalaisuutta suhteessa Palestiinan ja Israelin konfliktiin.

– Suomalaisuus on murroksessa monella tapaa siksi, että koko maailma ja väestörakenne muuttuu. Itse kasvoin Suomessa, jossa ulkomaalaisia oli hyvin vähän. Kuusankoskella palestiinalainen isäni oli melkein ainoa muualta muuttanut, jonka tunsin.

– Nykyään tilanne on toinen. On surullista että ihmiset aina hakevat vahvistusta sille mikä on jo tuttua. Tavallaan ymmärrän ihan hyvin sen, miten helppo on turvautua rasismiin ja idiotismiin kun vaihtoehtona on muuttuminen.

– Muualta tulevat eivät ainoastaan vaadi meitä hyväksymään heitä tänne, todellinen vaatimus on samuuden tunnistaminen ja oman suomalaisuuden määritelmän muuttaminen.

Ihmisten identiteeteistä, minuudesta puhuminen ei ole mikään pikku juttu.

– Vasitenkin, kun meidän kansallinen tarinamme on niin vahva, ehkä turhankin vahva. Minäkin leikin lapsena talvisotaa ja rakastin ukin ja mummin sotajuttuja. Olisi parempi jos ihmiset rakentaisivat identiteettinsä jollekin muulle kuin kansallisuudelle.

– Kulttuurit ja niiden väliset erot ovat sinällään hauskoja, mutta ihmisyys ja tasa-arvo ovat suurempia asioita samoin kuin kärsimyksen, erityisesti lasten kärsimyksen vähentäminen. Ehkä olisi parempi jos rakentaisimme minuuttamme enemmän suhteessa vaikkapa maapallon kantokykyyn. Tai rakkauteen ja kuolemaan.

Suomi on osallinen Palestiinan kohtaloon

Suomalaiset eivät Dadun mielestä voi sanoutua irti Palestiinan kohtaloista ja poliittisesta tilanteesta.

– Eivät varsinkaan silloin, kun ovat siihen suoraan osallisia. Suomi käy mittavaa asekauppaa Israelin kanssa – ostaa Gazan siviileihin tositoimissa testattuja aseita.

– Populismi on ollut nousussa kaikkialla. Myös fundamentalismi on populismia. Optimistina kuitenkin ajattelen, että tulee käänne. Nyt eletään kieltäymyksen aikaa.

– Helpot valheet purevat, koska virheiden korjaaminen, hoitaminen ja rakentaminen tuntuvat niin työläältä ja ylivoimaiselta. Seuraavaksi opitaan virheistä ja yritetään korjata jotain, ja ehkä uskalletaan itse vähän muuttua. Ehkä siinä aallossa myös Israelin ja Palestiinan tilanteeseen puututaan.

– Kuten huomaat, en ole ainoastaan taiteilija, olen myös meedio, Dadu vitsailee.

Hän katsoo esityksessä ja elämässään tapahtumia palestiinalaisten näkökulmasta, on heidän puolellaan, mutta myös kritisoi palestiinalaisia.

– Tavallaan olen kyllä ”Palestiinan puolella”, mutta oikeasti ajattelen että palestiinalaisten oikeuksien toteutuminen on lopulta myös Israelin voitto. Suurin uhka Israelille on sen ylläpitämä miehitys ja kansallisen identiteetin raaistuminen rasistiseksi, pelokkaaksi ja sisäänpäin kääntyneeksi. Tässä mielessä olen ihan yhtä lailla ”Israelin puolella”.

Kritiikin pelko on vahingollista Palestiinalle

Palestiinan yhteiskunta on monestakin syystä pahasti hajallaan, ja tämä kaikki palvelee ennen kaikkea miehitystä, Dadu muistuttaa.

– Palestiinalle tekisi hyvää jos suhtautuminen omiin ongelmiin ja virheisiin olisi toisenlainen. Siellä on helppo saada collaboraattorin tai vakoilijan leima jos kritisoi yhteiskuntaa sisältä käsin, oli aiheena sitten homojen oikeudet, naisten ja miesten välinen tasa-arvo, uskonnollinen fundamentalismi, sananvapauden puute tai tabut.

– Kritiikin pelko on ongelma ja mielestäni myös traaginen väärinymmärrys. Vain itseään avoimesti kritisoiva yhteiskunta voi olla uskottava ja kehittyä. Uhrimentaliteetti ja virheiden paljastumisen pelko sulkee yhteiskunnan ja johtaa pahimmillaan hirmutekoihin. Tämä ei koske ainoastaan Palestiinaa, samoja ongelmia on myös Israelissa, vaikka siellä käydäänkin joissain asioissa avoimempaa keskustelua.

– Palestiinan omiin ongelmiin liittyvän keskustelun olen oppinut palestiinalaisilta taiteilijoilta ja ajattelijoilta. En ole keksinyt ainuttakaan näistä ajatuksista itse. Myös media voisi huomioida tarkemmin nämä äänet, eikä asettaa heitä ”länsimieliseen” kontekstiin. Palestiinan omat rohkeat palestiinalaiset kritisoijat tekevät työtään rakkaudesta maahansa, ei sitä vastaan.

Suuri ongelma Dadun mielestä on se, että media osallistuu miehityksen ylläpitämiseen leikkimällä objektiivista ja lietsomalla stereotypioita.

– Monesti uutisointi on yksinkertaisesti laiskaa ja asiantuntematonta. Jos ei tunne alueen historiaa, olisi ehkä parempi jos ei kirjoittaisi tai puhuisi aiheesta lainkaan. Ammattitaitoisiakin tekijöitä toki me-diasta löytyy, tarkempia ääniä konfliktin uutisoinnissa, mutta aivan liian vähän. Israelin hasbara-koneisto on valtava. On rajua, että kuvan oikaiseminen on niin pienen joukon harteilla.

Taide on aina myös poliittista

Suomalainen kulttuuripolitiikka herättää Noora Dadussa huolta ja surua.

– Taide tarvitsisi näkyvämpiä puolustajia suomalaisessa keskustelussa ja vallanpitäjien taholla.

Taide voi myös auttaa ja lohduttaa.

– Minulle taide on ollut suurin yksittäinen muutosvoima. Suurimmat tunne-elämykseni ja oivallukseni, heti rakastumisten jälkeen, olen kokenut taiteen äärellä.

– Minulle taide on aina myös poliittista. Jos löydän ja näen elämässä itsessään riittävästi elettävää, en kaipaa hysteeristä ostamista ja kuluttamista. Jos tunnistan ihmisten juuren, voin helpommin vastustaa rasismia itsessäni. Jos saan kiinni äärettömyydestä, en kaipaa mitään turhaa. Kaikki tämä on hyvin poliittista.

– Tärkeimmät taiteelliset kokemukseni liittyvät kysymyksiin kuolemasta, oman rajallisuuden tai rajattomuuden hyväksymiseen. Palaan aina sinne.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään