Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen suomii hallituksen tulevaisuusselontekoa siitä, että se ei huomioi riittävästi sähkön hinnan nousun vaikutuksia kansantalouteen.
Hallituksen viime viikolla julkaisemassa tulevaisuusselonteossa linjattiin neljä vaihtoehtoista reittiä, joilla Suomi voisi leikata hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
– Pitäisi selvittää, mikä vaikutus energian hintakehityksellä on kotitalouksien ostovoimaan ja toisaalta teollisuuden kilpailukykyyn, Naukkarinen totesi Energiapäivillä Helsingissä tiistaina.
Energiateollisuus ry aikoo julkistaa oman vuoteen 2050 ulottuvan televaisuusselonteon syysseminaarissaan 12. marraskuuta.
Mikään ei ole kiveen hakattua
Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) totesi vastauspuheenvuorossaan, että hallituksen selonteko jättää mahdollisuuksia erilaisille tulkinnoille.
– Tulevaisuusselonteossa ei oteta kantaa siihen, miten ja millä skenaarioilla 80 prosentin maaliin päästään, Tynkkynen sanoi.
Hän myönsi, että kustannuskehityksen vaikutuksia ei ole selonteossa arvioitu riittävästi.
Tynkkynen korosti, että sähkön säästäminen ja energiatehokkuuden kasvattaminen on otettu selonteossa peruslähtökohdiksi.
Energiateollisuuden piirissä sähkönkulutuksen pienentymiseen ei kuitenkaan uskota. Naukkarinen korosti, että tulevaisuudessa Suomi nojautuu yhä enemmän sähköenergiaan, koska öljyriippuvuus vähenee.
– Meidän visioissamme sähköautot ja kaukolämpö ovat hyvin keskeisessä asemassa, Naukkarinen sanoi.
Hän korosti myös, että energiateollisuus voisi olla uusi vientiala. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan sähköä.
– Jos pystymme tuottamaan energiaa muita tehokkaammin, miksi emme veisi sitä, Naukkarinen kysyi.
Hänen mielestä energia voisi olla Suomelle vientituote, joka korvaisi osaltaan perinteisen vientiteollisuuden supistumista.