KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Elinaikakerrointa ei tarvita ollenkaan

Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on houkutella ihmisiä jatkamaan pitempään työelämässä, jotta lisätyövuosilla kompensoitaisiin kertoimen kuukausieläkettä pienentävä vaikutus.

Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on houkutella ihmisiä jatkamaan pitempään työelämässä, jotta lisätyövuosilla kompensoitaisiin kertoimen kuukausieläkettä pienentävä vaikutus. Kuva: Eeva Suorlahti

Ensi vuonna vanhuuseläkkeelle jäävät vuonna 1948 syntyneet ihmiset saavat tyytyä noin prosentin pienempään työeläkkeeseen kuin tänä vuonna eläköityneet. Syynä on elinaikakerroin, jota aletaan soveltaa nyt ensimmäistä kertaa.

PERTTI JOKINEN
25.10.2009 15.03

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö:

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö pitää elinaikakerrointa epäoikeudenmukaisena uudistuksena. Hänen mielestään lailla säädetty eläketaso pitäisi turvata kaikille eläkeiän saavuttaneille.

Elinaikakertoimen julkilausuttuna tarkoituksena on sopeuttaa eläkerahojen riittävyys eliniän odotteen muutokseen.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että kun ennen vanhaan eläkkeelle jäävä ihminen ehti ennen kuolemaansa nauttia eläkkeestään kymmenisen vuotta, hänen odotetaan elävän nyt viisitoista. Nykyihmiseen kuluu siis eläkerahoja huomattavasti enemmän kuin aiemmin syntyneisiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ensi vuonna eläkkeelle jäävä 63-vuotias ihminen saa siis tyytyä noin prosentin pienempään eläkkeeseen kuin tänä vuonna eläkkeelle siirtyvä/siirtynyt samapalkkainen henkilö. Vuonna 2030 eläke on jo liki yhdeksän prosenttia pienempi, mikäli väestön odotettavissa oleva eliniän ennuste on nykyisten mallien mukainen.

Uudistuksen yhtenä tarkoituksena onkin houkutella ihmisiä jatkamaan työelämässä pitempään, jotta lisätyövuosilla kompensoitaisiin kertoimen kuukausieläkettä pienentävä vaikutus. Työurien pidentämistä tukee joustava 63–68 vuoden vanhuuseläkeikä ja 63 ikävuoden jälkeen ansaittava niin sanottu superkarttuma.

On laskettu, että esimerkiksi vuonna 2015 eläkkeelle jäävä voi nykyisten ennusteiden mukaan paikata kertoimen vaikutuksen jatkamalla työelämässä neljä kuukautta pitempään. Vuonna 2050 tähän kompensaatioon tarvitaan jo kahden vuoden mittainen pidennys työuraan.

Elinaikakerroin perustuu Tilastokeskuksen laskemiin kuolevuuslukuihin, jotka lasketaan ikäryhmittäin viiden vuoden ajanjaksolta.

Ensi vuoden kerroin perustuu siis kuolevuustilastoihin vuosilta 2004 – 2008.

Ei panikoiduta

Kivistö huomauttaa, että elinaikakertoimella tavoitellaan samaa kuin pääministeri Vanhasen Rukan lumilla ideoimalla eläkeiän nostolla. Nyt ollaan vain hieman hienostuneempia:

– Käytetään keppiä ja porkkanaa. Keppinä on uhka eläkkeen pienenemisestä, ellei työura jatku. Porkkanana on sitten houkutella ihmisiä jatkamaan työssä, jotta he saavuttaisivat lain takaaman eläketason. Minusta tämä taso pitäisi turvata kaikille eläkeiän saavuttaneille. Jos haluaa tai jaksaa tai saa pitää työpaikkansa eläkeiän saavuttamisen jälkeen, siitä pitää sitten palkita. Mutta ei saa rangaista niitä, jotka eläkeiän saavutettuaan jäävät ansaitulle eläkkeelle.

Paniikkiin ei Kivistön mukaan ole mitään aihetta, vaikka katsottaisiin tulevaisuuteen vuosikymmenten yli. Oikeastaan päinvastoin. Hän huomauttaa, että vuodesta 2030 lähtien eläkkeelle siirtyvät ikäluokat rupeavat pienenemään ja että Suomen vanhushuoltosuhde on 2050 Euroopan keskiarvon paremmalla puolella.

Leikkuria ei tarvita

Kivistön mukaan kaikille on ollut aivan selvää jo pitkän aikaa, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2030 asti. Tämä on ollut selvää myös eläkepolitiikasta päättäville ihmisille, ja tulevaan tilanteeseen onkin varauduttu:

– Eläkerahastojen kerryttämisen ansiosta eläkemaksut nousevat hyvin maltillisesti. Suhteessa palkkasummaan ne nousevat vain noin 4–5 prosenttiyksiköllä, vaikka työeläkemenot kasvavat samaan aikaan noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Mitä parempi työllisyys ja kasvu, sitä pienempi on myös maksujen nousupaine. Niinpä aktiivinen työllisyyspolitiikka on samalla myös parasta eläkepolitiikkaa.

Kivistön mukaan vuoteen 2020 mennessä ei keskimääräinen eläke yllä kuin noin 50 prosenttiin ansiotasosta; kaukana ovat siis ne päivät, jolloin kansalaiset voivat haaveilla 60 – 66 prosentin tasosta. Vuoden 2020 jälkeen keskieläkkeen osuus suhteessa ansiotasoon alkaa Kivistön mukaan elinaikakertoimen vuoksi laskea.

Niinpä hänellä onkin jotain sanottavaa niille, joiden mielestä elinikakertoimen käyttöönotto takaa meille kohtuulliset eläkkeet myös tulevaisuudessa:

– Riittävä eläketaso on hyvä päämäärä, mutta elinaikakertoimen käyttöönotto loitontaa meitä sen tavoittamisesta. Eläkemaksujen nousupainehan vuoteen 2030 on hyvin maltillinen, ja sen jälkeen paine ennusteiden mukaan lakkaa. Elinaikakertoimen kaltaista leikkuria ei siis tarvita.

50–50 -indeksiin

Kivistön mielipide paljon parjatusta taitetusta indeksistä on se, että realistista saattaisi olla pyrkimys puoliväli-indeksiin, jossa palkkaindeksin ja elinkustannusindeksin vaikutukset olisivat 50 ja 50 prosenttia. Nykyään suhdehan on 20 80.

Kivistö kertoo, että silloin kun palkankorotuksissa sovellettiin markkalinjaa ja eläkkeet nousivat prosentuaalisesti yleisen ansioindeksin mukaan, nousivat suurimmat eläkkeet yli vastaavissa tehtävissä maksetun palkan. Tämän vuoksi siirryttiinkin 50–50 -indeksiin:

– Tähän palaaminen on nyt tavoitteena hyvin kunnianhimoinen, mutta se takaisi sen, etteivät suurimmat eläkkeet karkaa mahdottomuuksiin. Samaa indeksiä pitäisi muuten soveltaa myös kansaneläkkeisiin, jotka on nykyisin sidottu pelkästään elinkustannusindeksiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään