Viranomaisilla ei ole ohjeita, kuinka menetellä synnytysapua hakevan laittomasti maassa olevan kanssa tai yösijaa vailla olevan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen suhteen.
Sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken laaditaan paraikaa yhtenäistä ohjeistusta avun antamiseen.
Tarkoituksena on löytää järkevä avustamisen taso siten, että yksittäiset henkilöt saisivat apua hädän tullen.
Yhteistä näkemystä haetaan siitä, mikä on yhteiskunnan velvollisuus. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg painottaa, että kyseessä voi olla vain tilapäinen akuutti avuntarve.
– Perustuslain mukaan henkilön pitää saada akuutti sairaanhoito, toimeentulotuki ja hätämajoitus tarpeen tullen. Teemme yhteistä ohjeistusta STM:n kanssa, miten tämä perustuslain vaatimus tulkitaan. Eli mitä tarkoitetaan sanottaessa, että ketään ei jätetä heitteille.
Ohjeiden toivotaan antavan suuntaa koko yhteiskunnalle, järjestöt mukaan lukien.
– Toivomme ohjeistuksen selkiinnyttävän, että puhutaan aidosti yksittäisestä yöstä, yksittäisestä päivästä. Ei pitkäkestoisesta avusta, Nerg huomauttaa.
– Meillä on myös yhteinen tavoite löytää näille henkilöille vapaaehtoinen paluu omaan maahansa ja tukea sitä.
Uhkana hyväksikäyttö
Yhteisillä avustussäännöillä halutaan välttää muut ongelmat.
– Emme halua, että Suomeen syntyy samanlainen tilanne kuin moneen Euroopan maahan, joissa on ihmisiä ilman papereita ja ilman yhteiskunnan suojaa. Sellaista tilannetta ei saa syntyä, Nerg sanoo.
Pahimmillaan Suomeen voisi jäädä tuhansia ihmisiä ilman papereita. Nergin mukaan vaarana on, että nämä joutuisivat helposti hyväksikäytettäviksi esimerkiksi harmaan talouden piirissä.
– Haluamme, että ihmiset palaavat kotimaihinsa ja haluamme, että yksittäisten ihmisten akuutti hätä hoidetaan tyylikkäästi ja inhimillisesti.
”Laki on sama kaikille”
Paperittomat-hankkeen lakimies Heli Aali odottaa mielenkiinnolla viranomaisille tulevia ohjeita.
– Jos laki koskee jokaista, se koskee myös paperittomia. Erikseen ovat ne lait, joissa kohderyhmä on määritelty erikseen. Esimerkiksi lastensuojelulaki koskee myös paperittomia lapsia.
Aali huomauttaa, että lain mukaan jo nyt avun tarpeessa olevalle pitää antaa akuutti apu, esim. kiireellinen sairaanhoito.
– Paperittomien perustavanlaatuisiin oikeuksiin ei voi suhtautua toisin kuin muiden Suomessa olevien. Mikäli paperittomien, eli jokaisen, hyvin minimaalisiin oikeuksiin halutaan puuttua, lainsäädäntöä pitää muuttaa terveydenhuolto- ja lastensuojelulaeista alkaen.
Todennäköisesti pitäisi muuttaa myös perustuslakia.
– Se suojelee kaikkia Suomen alueella oleskelevia, ei vain Suomen kansalaisia. Pitkäaikainen apu on eri asia, Aali toteaa.