KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Aseistetut rosvot marssivat

Helsingin Virka-gallerissa avautui keskiviikkona näyttely Toisinajattelijat – Poliittisia helsinkiläisnaisia 1920 – 1940 -luvuilla. Kuvassa Kaija Junttilan vankilapiirros vuodelta 1944.

Helsingin Virka-gallerissa avautui keskiviikkona näyttely Toisinajattelijat – Poliittisia helsinkiläisnaisia 1920 – 1940 -luvuilla. Kuvassa Kaija Junttilan vankilapiirros vuodelta 1944. Kuva: Kansan Arkisto

Kansan Uutiset
4.12.2016 15.01
Fediverse-instanssi:

Otso Kantokorpi

En voi olla näkemättä yhteyksiä Katri Valan 1930-luvun runon Aseettomuuden voima (Kirjallisuuslehti 1934/1) ja nykyhetken välillä. Näin runon viimeisessä säkeistössä:

Mutta aseistetut rosvot marssivat

keskellä kaupunkia,

kukaan ei suojele,

kukaan ei vartioi.

Eikö kukaan pelkää?

Luin runon äsken näyttelypaneelista Helsingin kaupungintalon Virka-gallerian näyttelyssä Toisinajattelijat – Poliittisia helsinkiläisnaisia 1920–40-luvuilla (esillä 12. 2. 2017 saakka).

ILMOITUS
ILMOITUS

Kotiin tultuani luin Helsingin Sanomista, että itsenäisyyspäivänä on luvassa useampiakin äärioikeistolaisia mielenilmauksia – mukana on myös kansallissosialistinen uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliike, jonka tuoreehkon esiintymisen jäljiltä meillä on jo yksi kuolemantapaus.

Vaan en minä pelkää. Yksi syy tähän on se, että historiassa meille on tarjolla esikuvana monia pelottomia ja suoraselkäisiä ihmisiä, jotka eivät pelänneet ja jotka taistelivat väkivallattomasti mutta uhmakkaasti aatteensa puolesta, vaikka vastapuolen väkivalta oli nykyistä monin verroin pelottavampaa. Moni näistä urheista taistelijoista oli nainen.

Muistan vielä elävästi 1990-luvun lopun, jolloin jopa hieman pelokkaasti hain Kiila ry:n jäsenyyttä, ja jolloin myös tunsin sen riemun, minkä hyväksyminen jäseneksi toi mukanaan.

Nyt jo voin tunnustaa, että liittymiseni taustalla ei tuolloin niinkään halu vaikuttaa edistyksellisessä taiteilijayhteisössä aikani kulttuuripoliittiseen toimintaan – sitäkin on tullut tosin tehtyä – vaan pikemminkin romanttinen halu kuulua samaan historialliseen jatkumoon suurten idolieni kanssa. Tässä jatkumossa tärkeitä olivat toki Arvo Turtiainen, Raoul Palmgren ja Jarno Pennanen, mutta kaikista tärkeimpänä tekijänä oli kaksi rohkeaa naista: Katri Vala ja Elvi Sinervo. Heidän tuotantonsa olin ehtinyt jo lukea kokonaan – osin moneen kertaan.

Keräsin innokkaasti kiilalaista kirjallisuutta, ja Kiila-kokoelmassani oli pian yli 500 kirjaa. Eikä se siihen jäänyt: silloinen vaimoni repi varmaan hiuksia päästään, kun tilasin jostain turkulaisesta antikvariaatista metrikaupalla – tosin sikahalvalla – Suomen naisten demokraattisen liiton Uusi nainen -lehteä, aina perustamisvuodesta 1945 jonnekin 1980-luvulle.

Opin paljon, ja luin ihailemiltani naisilta paljon muualla julkaisemattomia runoja ja novelleja sekä suomalaisten työväenhenkisten naisten historiasta kertovia artikkeleita. Tuolloin tutustuin myös vuonna 1943 Malmin ampumaradan takana teloitettuun ompelijatar Martta Koskiseen, josta Ville Suhonen teki viime vuonna hienon ja koskettavan, parhaana dokumenttielokuvana Jussilla palkitun elokuvan Ompelijatar.

Virka-gallerian tuore näyttely perustuu Ompelijattaren tekovaiheessa kerättyyn materiaaliin. Muistutettakoon tässä vielä, että Suhonen teki aiheesta myös vähän aikaa sitten julkaistun kirjan Ompelijatar (Gummerus 2016).

Näyttelyn takana on iso joukko ihmisiä ja instituutioita: Kansan arkisto, Työväenmuseo Werstas, Työväen arkisto, Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Helsingin kaupunginarkisto. Näyttely on osa Suomi 100 -vuotta juhlavuoden ohjelmistoa.

Ja se ei siis ole mikään pelkkä Martta Koskinen -näyttely vaan varsin mittava katsaus poliittisesta toiminnasta vankeuteen tuomittujen helsinkiläisnaisten elämäntarinoihin 1920-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Itse asiassa se lähtee liikkeelle jo vuodesta 1918 ja vankileireillä olleista naisista.

Mukana on siis niitä naisia, joista kansanedustaja Martti Pihkala aikoinaan totesi: ”Nämä eläintä alemmaksi vajonneet ihmislajit on kerta kaikkiaan kaikkein ensiksi poistettava niiden ihmisten kirjoista, joilla on oikeus jatkaa sukua, ja tämä poistaminen on ehdottomasti suoritettava aivan säälimättömästi.”

Pihkalan kielenkäyttöön olisi vielä takavuosina voinut sen kaikesta traagisuudesta suhtautua jopa kevyellä camp-huumorilla, koska sellaisen kielenkäytön aikahan oli jo autuaasti ohi. Vaan kuinkas kävikään? Juuri tällaista ihan samanlaista kielenkäyttöä me saamme taas lukea päivittäin some-raivossa olevien äärioikeistolaisten ihmisten päivityksistä – ja enenevässä määrin.

Tämä näyttely antaa minulle selvästi voimaa taistella näitä uusiutuvia ilmiöitä vastaan. Se kertoo koskettavaa tarinaa siitä, mitä on aito usko omaan asiaan – vaikka olosuhteet olisivatkin ankeat, kurjat ja väliin suorastaan toivottomalta tuntuvat. Se kertoo vankilassa olevien naisten välisestä solidaarisuudesta. Se kertoo siitä, miten vankilassa ollessaankin nämä sankarit eivät menettäneet uskoa taiteen voimaan, koulutuksen voimaan ja yhdessä asioiden ratkaisemisen voimaan.

On mukana huumoriakin, niin mustaa kuin se olikin: ”Tämä nykyinen maailmahan on miesten luoma, keskinkertaisten miesten luoma. Voimme helposti todeta, että se on mitä suurimmassa määrin epäonnistunut sisältäen kauhistuttavan määrän kurjuutta ja murhaa. Näyttää melkein siltä, kuin olisi Adam saanut omenansa siltä puolelta Hyvän- ja Pahantiedon puusta, jotka sisälsivät suuremman prosentin Pahantiedon vitamiineja” (Katri Vala, Tulenkantajat 1933/37).

Tragikoomistahan on tietenkin se, että nämä keskinkertaiset miehet eivät ole keskuudestamme hävinneet.

Olen ammattikriitikko ja olen oppinut välttämään tiettyjä ilmaisuja, jotka tekevät minusta epä-älyllisen. En ole koskaan käyttänyt ilmaisua ”jokaisen X:n on syytä nähdä tämä Y”. Nyt teen poikkeuksen: Jokaisen naisten rohkeudesta kiinnostuneen on syytä nähdä tämä näyttely. Tämä pitäisi koskea jokaista ihmistä, myös keskinkertaisia miehiä.

Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset