Leader Karhuseudun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) yhteistä kaksivuotista hanketta on toteutettu Porissa viidessä kaupunginosassa. Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle -hankkeen ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta toivoo, että kun hanke ensi keväänä päättyy, hyväksi havaittuja toimintamalleja jatketaan.
Samaa toivoo Pihlavassa yhteisövalmennusryhmää vetävä ohjaaja Mira Salokangas, jolle on tullut runsaasti positiivista palautetta vertaistukeen pohjautuvasta matalan kynnyksen yhteisövalmennuksesta.
Vahvemmaksi yhdessä
On hyvin arvokasta saada asukkaat tekemään asioita yhdessä.
Leader-toimintatapaa soveltavan hankkeen yksi kohdelähiö on meriporilainen Pihlava, josta on matkaa Porin keskustaan 15 kilometriä.
– Asukkaat eivät haluaisi hakea palvelujaan keskustasta. Niinpä me veimme palveluja sinne. Teemme yhteistyötä esimerkiksi asukastuvan, asukasyhdistyksen, urheiluseuran ja seurakunnan kanssa. Yhdessä saamme aikaan enemmän, Ranta sanoo.
Kaiken muun aktiviteetin rinnalla Pihlavassa on pyörinyt tämän vuoden ajan ryhmätoiminta, johon on tullut kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksen kautta. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi mukana on muutama vapaaehtoinen, jotka hakevat ryhmästä uutta sisältöä päiviinsä.
Neljä tuntia viikossa
Ohjaaja Mira Salokankaan ja Diakin opiskelijaharjoittelijan Outi Rantasen vetämät ryhmät kokoontuvat kerran viikossa neljäksi tunniksi kerrallaan kuten kuntouttava työtoiminta minimissään edellyttää.
Ryhmät ovat pyörineet kolmen kuukauden jaksoissa. Matkan varrella osallistujat ovat hiukan vaihtuneet.
– Aloitimme huhtikuussa kaapeliyhteisövalmennuksella, kesällä jatkoimme räätälöidyillä yhteisövalmennuksilla, joita jatketaan nyt Reeraa-valmennuksina. Kyse on sosiaalisesta kuntoutuksesta, kertoo Salokangas, joka on sosionomi koulutukseltaan.
Hän kertoo, että kyseessä on matalimman kynnyksen paikka, minkä vuoksi valmennuksessa edetään jakso kerrallaan.
– Ja jos joku ryhmän jäsen on halukas jatkamaan jossakin muualla, vaikkapa hakeutumaan koulutukseen, silloin avitamme häntä eteenpäin, Salokangas kertoo.
Osallistavaa valmennusta
Valmennusryhmä kokeili aluksi Helsingin diakonissalaitoksen Suomeen tuomaa kansainväliseen cable-yhteisötyömetodiin perustuvaa osallistavaa valmennusta. Sen tavoitteena on integroida ihmiset mukaan yhteisöön.
– Muokkasimme sitä edelleen Poriin ja meidän ryhmien tarpeisiin sopivaksi, Salokangas sanoo.
Syntyi lähempänä perusarkea olevaa yhteisövalmennusta.
– Lähdimme esimerkiksi ihan kädestä pitäen katsomaan asiakkaan työnhakutaitoja ja vierailimme myös Porin seudulla olevissa työllistämispaikoissa, Salokangas kertoo.
Reeraa etsii omia vahvuuksia
Pihlavan vanhassa koulurakennuksessa nyt pyörivä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä on nimeltään porilaisvaikutteisesti Reeraa!
– Työllistymispainotuksen sijaan etsimme ihmisten omia vahvuuksia, joiden avulla kannustamme heitä askel askeleelta kohti työelämää. Tämä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, Salokangas sanoo.
Omia vahvuuksia etsitään ryhmän tuella, vertaistuellisesti, erilaisia harjoituksia tehden.
Outi Rantanen lisää, että tärkeää on jo sen harjoittelu, että asiakkaalle tulee rutiiniksi saapua kerran viikossa neljäksi tunniksi työskentelemään ryhmään.
Vahva luottamus taustalla
Reeraa-yhteisövalmennuksessa ryhmän jäsenet ovat tehneet elämästään verkostokarttoja ja oman elämän aikajanaa.
– Ja olemme pohtineet tulevaisuutta, että mitä se voisi kunkin kohdalla olla, ja miten tuleva peilaa omaan historiaan, Salokangas kertoo.
Hän korostaa, että tällaisen ryhmän toiminta perustuu vahvasti keskinäiseen luottamukseen.
Ryhmän työskentely aloitetaan keskustelemalla siitä, mitä toiminta voisi sisältää. Ja jokaisella jäsenellä on Reeraa-valmennuksessa henkilökohtainen tavoite. Se voi olla vaikkapa aamuherääminen tai koulutusreitin etsintä uutta ammattia tavoittelevalle.
– Oleellista on ryhmän muodostama turva ja tuki, se on koettu todella tärkeäksi.
Salokangas tietää, että monet ihmiset ovat jännittäneet kovasti tuloa ryhmätoimintaan.
– Myöhemmin monet ovat sanoneet että on ollut aika mahtavaa huomata että on pystynyt puhumaan avoimesti ja tuomaan ehkä vähän vaikeampiakin asioita siihen keskusteluun ilman että olisi tullut tyrmätyksi missään vaiheessa.
”Yllättänyt suuresti”
Työ Pihlavassa on osoittanut Salokankaalle sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen.
– Tämä on yllättänyt suuresti. Kun kuntouttavaa työtoimintaa on kuitenkin tarjolla monessa muodossa Porin kaupungissa, silti tänne on ollut paljon tulijoita. Meidän toiminta on saanut paljon kiitosta sosiaaliohjaajilta ja työvoimapalvelukeskukseltakin.
Salokankaan mukaan suosion avain on matalan kynnyksen toiminnassa.
Samaa sanoo Rantanen.
– Tässä ei ole työtehtäviä, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa. Kenenkään ei tarvitse osata hakata vasaralla tai osoittaa muitakaan taitoja.
Salokangas tähdentää, että toki perinteistä kuntouttavaa työtoimintaa tarvitaan edelleenkin, mutta sitä ennen pitäisi olla mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen toimintaan.
– Eli sosiaalinen kuntoutus on se perusta, jonka jälkeen voidaan siirtyä eteenpäin suorittavaan kuntouttavaan työtoimintaa, sanoo Rantanen.
Eläkkeen haku tähtäimessä
Kansan Uutiset vieraili Pihlavan valmennusryhmässä joulun alla. Päivän ohjelmaan kuului asuinalueen tulevaisuuden pohtiminen. Edellisellä kerralla ryhmä oli listannut Pihlava-kartalle kaikki jo tai yhä olemassa olevat palvelut. Nyt oli tarkoitus miettiä, mitä palveluja lähiöön kipeästi tarvittaisiin.
Ikänsä Pihlavassa asunut Eija Heino toivoo, että rakentaminen ei veisi kaikkea luontoa pihlavalaisilta.
– Täällä on meri ja joki lähellä. En haluaisi täältä minnekään lähteä. Mutta olisi hyvä jos saataisiin enemmän palveluja, ettei tarvitsisi niin usein lähteä Porin keskustaan. Olisi hyvä että terveyskeskus palvelisi paremmin. Myös Kela ja sosiaalitoimi saisivat olla täällä, Heino sanoo.
Reeraa-valmennuksessa Heinon tavoitteena on eläkkeelle pääsy, eli tarkoitus on selvittää kaikki siihen liittyvät asiat. Eija on pitkäaikaistyötön joka sairauden vuoksi ei enää pysty työllistymään.
Hän on tyytyväinen yhteisövalmennukseen, jossa on ollut mukana.
– Olin tullessani ihan paniikissa, mutta muutin mieleni heti kun tulin tähän ryhmään. Täällä oli niin lämmin henki. Ihan kuin olisi kotiinsa tullut, Eija Heino kiittelee.
Kehittämisyhdistys
Leader Karhuseutu on paikallisen kehittämisen yhdistys, joka pyrkii edistämään yhteisöjen omaehtoista toimintaa ja yhteistyötä, jotta omasta asuinalueesta saataisiin viihtyisämpi ja elinvoimaisempi. Yhdistyksen tähtäimessä on myös työllisyyden parantaminen.
– Mutta Leader on myöskin EU-tasolla hyväksi havaittu toimintatapa, joka osallistaa ihmisiä, Raisa Ranta lisää.
Nyt toimintaa tuodaan myös kaupunkeihin, ensimmäisten joukossa Poriin.
Raisa Ranta muistuttaa, että lähiöissä asuu paljon eri-ikäisiä ihmisiä, jotka hädin tuskin käyvät kotoa ulkona.
– Tavoitteena on saada ihmiset osallistumaan enemmän oman yhteisön toimintaan, ja löytämään sieltä muita ihmisiä ja verkostoja, joissa voisi löytää merkityksiä ja sisältöä elämäänsä, hän sanoo.
Valmennusryhmät ja muu avoin toiminta on kunkin lähiön tarpeista suunniteltuja.
– On ollut Sampola-päivää koko perheelle, naisten itsepuolustuskurssia, liikuntatoimintaa ja asunnottomien yötä, Ranta kertoo.
Menestykseksi osoittautui maahanmuuttajanaisille tarkoitettu monikulttuurinen kokkauskurssi.
– Saimme sitä kautta maahanmuuttajanaiset tutustumaan asukastupaan ja Marttoihin. Tavoitteena on se, että syntyisi muutakin omaehtoista toimintaa, etteivät nämä naiset jäisi vain kotiin.
Yleisömenestyksiä ovat olleet myös
alueelliset tulevaisuusillat, joissa asukkaat ja kaupungin toimijat kohtasivat ja joissa kaupungin hallintokuntien edustajat kertoivat alueen ajankohtaisista tapahtumista ja suunnitelmista.
Toimintamallit pysyviksi
Ranta toivoo, että yhdistysten yhteistyönä järjestämät tapahtumat jatkuisivat ja vakiintuisivat.
– On hyvin arvokasta saada asukkaat tekemään asioita yhdessä. Tämä koskee myös sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, jollaisia kukaan muu ei tällä hetkellä Porissa järjestä.
Hanke on hänen mukaansa onnistunut hienosti aktivoimaan ihmisiä.
– Osallistujat ovat todella sitoutuneita toimintaan. Ei paljon parempaa kiitosta voi saada, kuin se, kun osallistuja kertoo lopettaneensa juomaputken, jotta pääsee viikoittaiseen ryhmätapaamiseen. Yhteisesti laaditut säännöt kun kieltävät humalaisena osallistumisen.
uutiskirje 
