Kotimainen kulutus ja investointien kasvu ovat vetäneet Suomen talouden lopulta kasvu-uralle. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus ennustaa kasvun olevan hidasta, noin prosentin luokkaa kahden seuraavan vuoden aikana.
– Ilman viennin ennakoitua suurempaa kasvua, ei nopeampaan talouskasvuun ole edellytyksiä, totesi VM:n ylijohtaja Mikko Spolander taloudellisen katsauksen julkistustilaisuudessa torstaina.
VM on korjannut vuoden viimeisessä talouskatsauksessaan kuluvan vuoden talouskasvuennustettaan ylöspäin 1,6 prosenttiin hyvän alkuvuoden ansiosta. Vuonna 2017 bkt:n ennustetaan kasvavan 0,9 prosenttia ja 1,0 prosenttia vuonna 2018.
Talouden elpyminen ei kuitenkaan pelasta Suomen taloutta, eikä varsinkaan julkista taloutta, Spolander arvioi. Vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisten tulojen ja menojen epäsuhtaa. Velkaantuminen jatkuu.
Vuosikymmenen vaihteessa julkisen velan kasvun ennakoidaan pysähtyvän, mutta vain hetkeksi. Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana, ja kestävyysvaje painaa julkisen velan uuteen kasvuun.
Tasapainon saavuttaminen edellyttää Spolanderin mukaan, että sote-uudistukseen ladatut tavoitteet julkisen talouden säästöistä ja tehostamisesta pitävät kutinsa.
VM:n ennusteessa on huomioitu hallituksen päättämien 4 miljardin euron leikkausten vaikutukset julkiseen talouteen. Positiivinen ennusteriski liittyy sote-uudistukseen. Sen mahdolliset myönteiset vaikutukset ole ennusteessa mukana.
Työllisyysaste jää tavoitteesta
Talouskasvun hidastuminen ensi vuonna johtuu kotimaisen kysynnän kasvun hidastumisesta. Työmarkkinoiden kilpailukykysopimus heikentää yksityistä ja julkista kysyntää.
Kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset kilpailukyvyn kasvuna ja viennin lisääntymisenä näkyvät taloudessa vasta myöhemmin.
Ennustejakson lopussa vuonna 2018 työllisyysaste jää 69,5 prosenttiin, mikä on etäällä hallituksen tavoittelemasta 72 prosentista.
Työttömyysaste laskee ennustejakson lopussa 8,1 prosenttiin. Nyt työttömyys on VM:n mukaan 8,6 prosenttia.
Työllisyyden nopeamman kohenemisen estävät VM:n mukaan rakenteelliset, lähinnä ns. kohtaanto-ongelmat. Työttömillä ei ole avoimiin työpaikkoihin sopivaa ammattitaitoa ja työpaikat ovat eri alueella kuin työttömät.