Kansandemokraattisen lehdistön historia saa täydennystä juuri julkaistusta kirjasta, joka kertoo vuosina 1947-56 ilmestyneen kansandemokraattisen piirilehden Keski-Suomen Työn vaiheet alustavista perustamiskaavailuista aina lehden lopettamiseen asti.
Jatkosodan päättyessä Jyväskylässä ilmestyi kolme sanomalehteä: maalaisliittolainen Keskisuomalainen, kokoomuslainen Sisä-Suomi sekä sosialidemokraattinen Työn Voima.
Keskisuomalainen oli jo karannut kilpailijoiltaan, sillä sen levikki oli sotavuosina kolminkertaistunut 30.000 kappaleeseen. Alakynteen jääneistä kakkoslehdistä Työn Voimalla oli silloin vajaa 7.000 tilaajaa ja Sisä-Suomella noin 5.000.
”Keski-Suomen demokraattisen väestön äänenkannattaja” Keski-Suomen Työ aloitti ilmestymisensä tammikuussa 1947 suurin toivein ja taloudellisia realiteetteja uhmaten.
Lopettamiseen saakka lehti paini jatkuvasti suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, eikä olisi pysynyt hengissä kymmentäkään vuotta ilman keskusjärjestöjen, SKP:n ja SKDL:n taloudellista tukea.
Myös painopaikka tuotti lehdelle monenlaisia ongelmia. Jyväskylästä lehdelle ei löytynyt kirjapainoa. Alkuaikoina lehti painettiin Jämsässä, sittemmin Pieksämäellä ja viime vuodet Kuopiossa asti.
Keski-Suomen Työ kirjasi kymmenvuotiskautensa korkeimmat levikkiluvut vuonna 1952, jolloin tilaajia kerrottiin olleen noin 4.750.
Tasa-arvokamppailua ja
neuvostopropagandaa
Kymmenen vuotta Keski-Suomen Työ toimi maakunnan kansandemokraattisten järjestöjen aseena ja työkaluna poliittisessa kamppailussa. Niin hyvin Keski-Suomen Työ ei kyennyt toimimaan keskisuomalaisen raatajakansan toiveiden tulkkina, että siitä olisi tullut tavoitteen mukaisesti jokapäiväinen jokaisen työläiskodin lehti.
– Puolen vuosisadan jälkeenkin tarkasteltuna Keski-Suomen Työn kamppailu maakunnan vähäväkisen kansanosan puolesta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteuttamiseksi herättää kunnioitusta, toteaa historian kirjoittanut toimittaja Jarkko Mänttäri.
Sen sijaan Keski-Suomen Työn, niin kuin muidenkin senaikaisten kansandemokraattisten lehtien täysin kritiikitön ja ihaileva suhtautuminen Neuvostoliittoon pani Mänttärin miettimään, kuinka paljon lehden tekijät oikeasti tiesivät naapurimaan todellisuudesta, esimerkiksi Stalinin toteuttamista puhdistuksista, joiden kohteeksi oli joutunut myös keskisuomalaislähtöisiä puolueaktiiveja.
Vapaan Sanan ja Työkansan Sanomien yhdistäminen ”uudeksi suurlehdeksi” Kansan Uutisiksi tarjosi Keski-Suomen kansandemokraattisille järjestöille mahdollisuuden selvitä oman lehden lakkauttamisesta ilman konkurssia vuoden 1956 lopulla. Siitä lähtien Kansan Uutisilla on ollut aluetoimitus Jyväskylässä.
KESKI-SUOMEN TYÖ – keskisuomalaisen raatajakansan toiveiden tulkki on kustantanut Yleinen lehtimiesliitto. (KU)