Suomen metsistä kaadetaan puuta teollisuuden käyttöön vuodessa noin 50 miljoonaa kuutiometriä. Siitä päätyy saha-, vaneri- ja levyteollisuuden vientiin viidesosa eli noin 9,2 miljoonaa kuutiometriä.
Tämänkään viennin sujuminen ei ole itsestään selvää. Puutavaran ja siitä valmistettujen tuotteiden kansainvälinen hintakilpailu on niin kovaa, että siihen voi vastata vain laadulla ja erikoistumisella.
Esimerkiksi Englannin markkinoilla myytävän eteläamerikkalaisen välioven hinta on halvempi kuin Suomessa tällaisen oven raaka-aine. On siis melko mahdotonta valmistaa, kuljettaa ja myydä lontoolaiselle suomalaista ovea.
Mutta laadussa Suomi pärjää. Keski-Euroopassa rakentamisen ja sisustamisen näkyviin pintoihin laadultaan parasta havupuuta löytyy vyöhykkeeltä, johon kuuluvat Ruotsi, Suomi ja Luoteis-Venäjä.
– Mutta jokainen kuljetusmetri maksaa. Suomessa kustannuksia aiheuttaa tukkien kuljetus metsästä sahoille. Vienti on edullisinta satamista satamiin. Tämä kauppa on hyvin pitkälle logistista peliä, jossa palojen on sovittava yhteen, kuvaa tilannetta Metsäliiton puutuoteteollisuuden toimialajohtaja Ole Salvén.
Kauppaketjut kiinni nyöreissä
Valmiiden puisten sisustustuotteiden, kuten ponttilautojen, listojen ja rakennuslevyjen, myynti ei tietenkään onnistu ilman jälleenmyyjiä.
Vaikka esimerkiksi Britanniassa kuudella paikkakunnalla toimivalla Finnforestilla on noin 700 ostavaa asiakasta, niistä kolmella suurimmalla on yhdessä noin 2 000 vähittäismyymälää. Tämä kertoo, että todellisuudessa liikevaihdosta suurin osa tulee kauppaketjujen kautta.
Kilpailu on niin kovaa, että tavaran toimituksessa pidetään kiinni minuuteista:
– Tavoite on, että tilattu tavara viedään myymälöihin mieluiten kahdeksan tunnin kuluessa – tai ainakin seuraavana päivänä. Meillä on myös oltava tiedossamme mahdollisimman hyvin se, mitä asiakkaat haluavat ostaa, Salvén kertoo.
Finnforest onkin vienyt tuotejakelunsa niin ostajaystävälliseksi, että sen edustajat seuraavat markkinatilannetta, ennakoivat kysynnän muutokset ja myös asettavat tuotteet kauppojen hyllyihin.
– Jos sataa, ihmiset ostavat enemmän sisustustuotteita; jopa Englannin pärjääminen jalkapallossa vaikuttaa käyttäytymiseen.
Vain tuotepaketeilla pärjää
Mikään puutavaran myyjä ei pärjää marketien ja suurketjujen kanssa vain omilla tuotteillaan. Esimerkiksi Stora Enso vetäytyi Britannian markkinoilta osittain sen vuoksi, että se ei löytänyt logistisesti toimivaa konseptia.
Salvén korostaa, että logistiikan lisäksi on oltava hanskassa tarpeeksi laaja myyntivalikoima:
– Finnforestin Bostonin tuotantolaitokselta lähtee joka päivä noin 180 rekka-autollista tavaraa. Me emme voi täyttää niitä itse valmistamillamme tuotteilla, vaan on koottava asiakkaiden haluamista tuotteista ikään kuin portfolio. Tämän vuoksi olemme esimerkiksi eräs Britannian suurimmista ovien jakelijoista, ja niistä suurin osa tulee Etelä-Amerikasta.
Tilaukset ja muu paperityö liikkeiden kanssa tapahtuu mahdollisimman pitkälle elektronisesti. Toimitustarkkuus on myös tärkeä tekijä: siinä on pysyttävä 99 prosentissa.
Valmistuotteiden vienti ei kannata
Kun Finnforestin Britannian toimipaikoissa kerätään yhteen tietoa sahatavaran tulevasta kysynnästä, tämä tieto lähtee myös suomalaisille sahoille. Nekin pääsevät siis niin sanotusti jaolle, kun perillä esimerkiksi kakkosnelosista sorvataan ja höylätään lattia- ja koristelistoja.
– Meidän on kerättävä raaka-aineemme aika monesta paikasta, sitä ostetaan myös Ruotsista ja Venäjältä. Mutta näin kaukaa, kuten siis Suomestakin, kannattaa tuoda lähinnä vain sahatavaraa. Se ei ole niin herkkä kuljetusvaurioille kuin valmiit tuotteet,Salvén sanoo.
Lähinnä juuri kuljetuskustannusten vuoksi valmiiden tuotteiden tuonti Suomesta ei ole kannattavaa. Suomesta tuodaan kuitenkin vaneria ja levytuotteita. Ohuella vanerilla on kysyntää englantilaisten hevossatuloiden valmistamisessa. Toinenkin Finnforestin tuote liittyy hevosiin:
– Tuotannossamme syntyvästä kuusi- ja mäntylastusta tehdään Bostonissa puhdistettua hevosten aluslastua, ja meillä on siinä suosittu tuotebrändi. Siitä saadaan huomattavasti parempi hinta kuin saataisiin esimerkiksi lastusta valmistetusta pelletistä.