Kansainvälinen arviointi lyttäsi Suomen innovaatiojärjestelmän
Kansainvälinen arviointiryhmä lyttää Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskiviikkona Helsingissä julkistetussa arvioinnissa.
Sen mukaan suomalainen järjestelmä kaipaa reippaita uudistuksia. Kansainvälinen arviointiryhmä toteaa laajassa arvioinnissaan järjestelmän seurraukset: Suomen kansainvälinen asema on alkanut 2000-luvulla heikentyä.
Tätä todistavat monet tieteen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan indikaattorit.
Vaikka arvioinnin on tehnyt, professori Reinhilde Veugelersin johdolla toiminut laaja kansainvälinen arviointiryhmä pitää Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää kansainvälisissä vertailuissa hyvin toimivana ja tehokkaana, se löytää siitä useita ongelmia.
Hajanaista, monimutkaista
Arvioinnin mukaan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on hajanainen, heikosti kansainvälistynyt ja monimutkainen. Tämä koskee erityisesti yritystukijärjestelmää. Myös yritykset – erityisesti pienet ja aloittavat – kokevat järjestelmän mutkikkaaksi.
Lisäksi järjestelmässä on alueellista päällekkäisyyttä ja toimijoiden työnjako on välillä epäselvä.
Arviointipaneeli ehdottaakin koko elinkeinopolitiikkaan liittyvien tukien ja palveluiden uudelleenorganisointia.
Nurkkakuntaista
Arviointiryhmä huomauttaa myös, että Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminta on huomattavasti vähemmän kansainvälistynyt kuin usein ajatellaan. Suomi taloutena on vähemmän kansainvälistynyt kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat, Suomi ei ole houkutteleva ulkomaisille tutkijoille, asiantuntijoille tai yrityksille.
Tutkijaliikkuvuus Suomeen ja Suomesta on viime vuosina vähentynyt. Maahan on syntynyt vain hyvin vähän globaalisti suuntautunutta yrittäjyyttä.
Kallista mutta tuottamatonta
Paneeli ehdottaa voimakkaita kannusteita tutkijaliikkuvuuden lisäämiseksi sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kansainvälistymiseksi. Myös yritysten kansainvälistymisen edistämistä tulisi tehostaa. Nyt kansainvälistymisen edistäminen on hajautunut liian moneen organisaatioon.
Se muistuttaa siitä, että pienen maan tulisi mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää globaalisti tuotettua tietoa. Vaikka Suomessa tutkimus- ja kehitysinvestointien suhde bruttokansantuotteeseen on maailman korkeimpia, maan osuus maailmassa tuotetusta tiedosta on vain puolen prosentin luokkaa. (KU)