Ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät innostivat asettumaan ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Sen sijaan.
Sen sijaan yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa. Alustavien tietojen mukaan etenkin neljän suurimman puolueen ehdokasmäärä on laskenut verrattuna kuntavaaleihin.
Luottamushenkilöille suunnatussa kyselyssä yksityiselämän syyt nousivat kaikissa puolueissa syyksi olla asettumatta ehdolle. Kuntavaalit ovat huhtikuussa.
Kunnan tulevaisuudennäkymät innostivat asettumaan ehdokkaaksi kuntavaaleissa.
Naisille yksityiselämä esteenä
Naisista peräti 82 prosenttia ilmoitti esteeksi ehdokkuudelle yksityiselämän. Miehillä vastaava luku oli 70 prosenttia.
Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen muutos ja maakuntauudistus arveluttavat, sillä 61 prosenttia naisista ja yli puolet miehistäkin ilmoitti näiden vaikuttaneen kielteisesti halukkuuteen asettua ehdolle.
– Sekä yksityiselämään liittyvät syyt että kunnan päätöksentekokulttuuri ovat nousseet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa, missä on tutkittu syitä, miksi luottamushenkilöt luopuvat vapaaehtoisesti kunnallispolitiikasta, sanoo tutkimustuloksia analysoinut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.
Luottamustehtävät vievät aikaa
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marinne Pekola-Sjöblomin mukaan yksityiselämän syyt korostuvat muun muassa siksi, että luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa.
– Työelämän ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaativampaa ja yhä enemmän halutaan varata aikaa myös omiin ja perheen vapaa-ajan harrastuksiin, arvioi Pekola-Sjöblom
Kuntien nykyiset luottamushenkilöt arvioivat tutkimuksessa syitä, jotka vaikuttavat kiinnostukseen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Tähän mennessä yli 560 luottamushenkilöä on vastannut kyselyyn, mutta tiedonkeruu jatkuu edelleen.