KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Vaihtuuko Saksassa valta syksyllä?

Liittokansleri Angela Merkeliin kohdistuu jatkuvasti arvostelua oman puolueen oikeistosiivestä.

Liittokansleri Angela Merkeliin kohdistuu jatkuvasti arvostelua oman puolueen oikeistosiivestä. Kuva: Lehtikuva/Matthew Mirabelli

Sitten vuodenvaihteen ovat Saksan poliittiset asetelmat muuttuneet ratkaisevasti. Kristillisdemokraatit eivät enää voi uskoa varmaan voittoon syyskuun liittopäivävaaleissa, koska sosiaalidemokraatit ovat nousseet vakavaksi haastajaksi.

Jorma Hentilä
2.4.2017 11.03
Fediverse-instanssi:

SPD (sosiaalidemokraatit) on jo vuosia vaikuttanut vanhalta ja väsähtäneeltä. Kannatus on romahtanut 40 prosentin tietämiltä noin 25 prosenttiin. Vuosikymmenessä puheenjohtajia on ollut neljä, mikä kuvastaa johtamisongelmia.

Puolueen ydinjohto ymmärsi, että Sigmar Gabrielin vetämänä demarit eivät kykene haastamaan kristillisdemokraatteja syksyn vaaleissa. Gabriel päätti tehdä tilaa uudelle henkilölle puheenjohtajana ja kansleriehdokkaana.

Tätä tilaa täyttämään valittiin EU-parlamentin puhemies Martin Schulz, joka on luonut vaikuttavan uran Brysselissä. Toisin kuin Gabriel hän ei ole kuluttanut kasvojaan Saksan sisäpoliittisissa kiistoissa, vaan ulkopuolisena tuntuu tuoreelta. Välistä flegmaattiselta vaikuttavan Gabrielin rinnalla Schulzissa on pontta ja vauhtia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Äärioikeiston AfD:n kovin nousu on laantunut, mutta liittopäiville se on nousemassa.

SPD:n puoluekokouksessa pari viikkoa sitten Schulz sai puheenjohtajavaalissa harvinaisen sadan prosentin kannatuksen. Hänen valintansa on kohottanut demarien kenttäväen itseluottamusta, ja häneen kohdistuu suuria, jopa aivan kohtuuttomia odotuksia.

Schulz keikautti gallupit

SPD nousi unionipuolueiden, kristillisdemokraattien CDU:n ja baijerilaisen CSU:n, rinnalle gallupeissa. Tuoreimmassa sekä CDU/CSU että SPD saavat 32 prosentin kannatuksen. Kristillisdemokraateilla on pudotusta vaaleista 2012 liki kymmenen prosenttiyksikköä, demareilla taas nousua runsaat kuusi.

Demareiden nousu selittynee pitkälti vihreiden pudotuksella. Saarlandin vaaleissa viime sunnuntaina maapäiviltä pudonneet vihreät menettivät tutkijoiden mukaan ääniä juuri demareille. Äärioikeiston AfD, Vaihtoehto Saksalle, syö viimevuotisten osavaltiovaalien tavoin kristillisdemokraattien kannatusta.

Vasemmistopuolue Die Linken 8,5 prosenttia vastaa sekä vuoden 2012 vaalien tulosta että gallupien pitkäaikaista tasoa.

Schulz puolestaan on noussut Angela Merkelin rinnalle suosituimpana ehdokkaana liittokansleriksi.

Martin Schulz kukitettiin sosiaalidemokraattien SPD:n puheenjohtajaksi toissa sunnuntaina.

Martin Schulz kukitettiin sosiaalidemokraattien SPD:n puheenjohtajaksi toissa sunnuntaina. Kuva: Lehtikuva/John Macdougall

Konservatiivit liikkeellä

Merkeliin ja hänen ympärillään oleviin on jo pitkään kohdistunut arvostelua, välistä kärkevääkin. Sitä on tullut sekä oman puolueen sisältä että Münchenin suunnalta, sisarpuolue CSU:n puheenjohtajalta Horst Seehoferilta. Merkel on jatkuvasti myös äärioikeiston hampaissa.

Konservatiivit syyttävät Merkeliä siitä, ettei hän ole pitänyt huolta puolueen oikeasta kyljestä, vaan on liian liberaalilla politiikallaan avannut tilan äärioikeistolle.

Puolueen sisällä on erilaisia konservatiivisia ryhmittymiä, joista eräät arvostelevat Merkeliä kumppaneineen puolueen nimessä olevan C-kirjaimen (christlich) unohtamisesta.

Uusin on äsken perustettu ”vapaamielis-konservatiivinen uudistus unionissa”, joka yhdistää sekä CDU:n että CSU:n oikeistoa. Se vastustaa Merkelin pakolaispolitiikkaa ja vaatii ylärajaa pakolaisille sekä torjuu maahanmuuttajien kaksoiskansalaisuuden.

Ryhmän vetäjä torjuu syytöksen, jonka mukaan se muistuttaa sisällöllisesti AfD:tä: ”Näkemykset eivät ole automaattisesti vääriä siksi, että AfD hyväksyy ne.”

Näkemyserot kärjistyvät

Sosiaalidemokraatit näyttävät tiukentavan linjaansa liittohallituksessa. Kiistoja on nousemassa muun muassa armeijan määrärahoista, veropolitiikasta, samapalkkaisuudesta sekä avioliiton avaamisesta nais- ja miespareille.

Saksassa voi solmia rekisteröidyn parisuhteen, joka ei anna samoja oikeuksia kuin avioliitto. Linke ja vihreät ovat jo pitkään ajaneet ”avioliittoa kaikille”, ”Ehe für alle”, ja myös SPD on samalla kannalla. Kristillisdemokraatit sen sijaan vastustavat. Hallituspuolueiden yhteinen valiokunta käsitteli asiaa keskiviikkona, mutta se ei edennyt.

Suomalaisenkin keskustelun kannalta on kiintoisaa, että eräät evankeliset maakirkot järjestävät suhteensa rekisteröineille sateenkaaripareille samanlaisen kirkollisen vihkimistilaisuuden kuin heteroaviopareille. Saksassa avioliitto solmitaan henkikirjoittajalla.

Neues Deutschland julkaisi asiasta uutisoidessaan berliiniläisestä kirkosta kuvan, jossa vihitty miespari suutelee, ja kaksi pappia myhäilee taustalla.

SPD ei kannata tuloveron alentamista, josta kristillisdemokraatit puhuvat, sillä vähän ansaitsevat eivät hyödy siitä.

Saksan talous on hyvässä kunnossa. Osavaltioiden kesken on kuitenkin suuria eroja. Se näkyy osavaltioiden välisessä tasausjärjestelmässä. Vuonna 2016 siinä liikkui 10,62 miljardia euroa, miljardi enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksajina on kolme osavaltiota: Baijeri 5,82 miljardia, Baden-Württemberg 2,54 ja Hessen 2,26 miljardia euroa. Muut olivat saajia, suurimpana pääkaupunki Berliini 3,92 miljardia.

Kristillisdemokraatit suhtautuvat nihkeästi samapalkkaisuuteen, kun taas demarit ovat ottamassa sen yhdeksi kärkiteemoistaan.

Yhteenotto puolustusrahoista

Puolustusministeri Ursula Von der Leyen (CDU) ajaa puolustusmäärärahojen korottamista tavoitteena kaksi prosenttia bkt:stä. Hän vetoaa Naton vuoden 2014 huippukokouksen päätökseen. Ulkoministeri Gabrielia hän moittii irtautumisesta hallituksessa sovitusta armeijan määrärahoja koskevasta konsensuksesta.

Demarit lukevat päätöstä toisin ja vetoavat Naton päätöksen väljään muotoiluun, johon Saksalla on oma osuutensa. He katsovat, ettei päätös ole yksiselitteinen eikä edellytä Von der Leyenin esittämää nopeaa etenemistä, mutta myöntävät kyllä puolustusvoimien tarpeet.

Myöskään Merkel ei innostu tuntuvista korotuksista puolustusmenoihin, vaikkakin sanoo, että yhteisiä päätöksiä on kunnioitettava.

Schulz on korostanut rauhan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ensisijaisuutta. ”Olen aseidenriisunnan, en asevarustelun puolesta.”

Gabriel sanoi puoluekokouksessa pitävänsä häpeällisenä sitä, että ”kehitysyhteistyössä tyydytään 0,7 prosenttiin, mutta varusteluun halutaan kaksi prosenttia”. Hänen mukaansa ”taistelu köyhyyttä ja kurjuutta vastaan ja tulevaisuudennäkymien rakentaminen luovat enemmän rauhaa kuin mikään panssarihaupitsi”.

Korostamalla rauhaa, aseidenriisuntaa ja kehitysyhteistyötä demarit pyrkivät saamaan kristillisdemokraatit puolustuskannalle. Tässä he ovat Linken ja vihreiden kanssa samoilla linjoilla.

Pakolaispolitiikka kiristyy?

Saksan pakolaispolitiikkaa on kiristetty siitä, mitä se oli syksyn 2015 jälkeisinä kuukausina. Joukko kristillisdemokraattisia sisäpoliitikkoja on Hessenin sisäministerin Peter Beuthin johdolla laatinut vaalikamppailua varten ohjelman, joka vetäisi suitsia yhä tiukemmalle.

”Haluamme tehdä kaikkemme, jotta pakolaisten määrä jää pysyvästi alhaisemmaksi”, poliitikot kirjoittavat. ”Syksyn 2015 tilanne ei saa toistua.”

Tarpeen mukaan Saksan on jatkettava tai jopa tehostettava rajojensa valvontaa. Jos pakolainen antaa väärää tietoa henkilöllisyydestään, kaikki toimet on hänen osaltaan automaattisesti lopetettava.

Paperissa arvostellaan SPD:n, Linken ja vihreiden johtamien osavaltioiden löysää käännytyskäytäntöä ja syytetään niitä johdonmukaisesta käännytysten estämisestä. Liittovaltion tulee puuttua asiaan, jos ne eivät hoida velvollisuuksiaan.

Saksan on kirjoittajien mukaan lisättävä kaikin keinoin painostusta niitä valtioita kohtaan, jotka eivät ota vastaan palautettavia turvapaikanhakijoita.

Välimerestä pelastetut pakolaiset on palautettava Afrikkaan, jonne on alueen maiden kanssa sopien rakennettava heille ”alueellisia vastaanottokeskuksia”.

Kovan linjan paperia ei CDU:ssakaan purematta niellä. Puolueen linjaksi se tuskin muotoutuu, mutta osa kristillisdemokraateista tulee käyttämään sitä syksyn vaalikamppailussa.

Kestääkö Schulz-ilmiö?

Saarlandin osavaltiovaaleissa ei Schulzin ympärille syntynyt eräänlainen hurmio auttanut sosiaalidemokraatteja. Tappio tuli.

Ennen syksyn liittopäivävaaleja on vielä toukokuussa kahdet maapäivävaalit, Schleswig-Holsteinissa ja Nordrhein-Westfalenissa. Molemmissa on sosiaalidemokraattien johtama hallitus.

Gallupit ennakoivat niiden säilyvän SPD:n käsissä.

Schulz on hahmotellut sadan päivän ohjelmaa, jonka keskiössä on sosiaalivaltion kehittäminen: maksuton päivähoito, oikeudenmukainen palkkaus ja samapalkkaisuuden toteuttaminen, koulutuksen uudistaminen, vanhustenhuolto ja monta muuta asiaa.

Hän lupaa ottaa ohjelmaansa niin sanotun kokopäiväkoulun. Se tarkoittaa siirtymistä yhtenäiseen peruskouluun, jota Schulz pitää ”modernin koulutus- ja perhepolitiikan perusedellytyksenä”.

Veronalennusten sijaan hän ohjaisi varoja sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi koulutukseen ja infrastruktuuriin.

Millainen hallitus?

Kristillisdemokraatit ovat jo aloittaneet pelottelun puna-puna-vihreä -hallituksen vaarasta. Merkel on sanonut vaativansa Schulzilta vastausta suhtautumisesta Linkeen. ”Ilman Linken osallistumista Saksa on saavuttanut hyviä tuloksia.” Näin Merkel. Hän kuitenkin torjuu paluun 1990-luvun kaltaiseen kärkevään pelottelukampanjaan.

Schulz pitää kiinni suuntautumisesta koko vasemmiston ja vihreiden hallitukseen, mutta puhuu siitä niin vähän kuin mahdollista. Tällainen optio on kuitenkin selviö. Mahdollinen on myös suuri koalitio SPD:n johdolla tai jos liberaalien FDP palaa liittopäiville, hallitus yhdessä vihreiden ja liberaalien kanssa. Ratkaisu riippuu vaalien tuloksesta.

SPD:llä on vuodelta 2013 puoluekokouspäätös, jonka mukaan hallitusyhteistyö Linken kanssa ei ole pois suljettu.

SPD:n puhemiehistö hyväksyi maanantaina linjan, jonka mukaan puna-puna-vihreä -hallitus on optiona, mutta sen puolesta ei tehdä työtä vaalikamppailussa.

Linken puheenjohtaja Katja Kipping on arvostellut tätä linjaa. Jos ajatuksena on puna-puna-vihreä, ”täytyy kaikkien kolmen toimijan sitä edistää”.

Kolmen puolueen edustajat ovat viime syksystä saakka käyneet keskusteluja yhteistoiminnasta, ja ne jatkuvat jälleen huhtikuussa.

Väsymystä populismiin?

Äärioikeiston AfD:n äänisaalis jäi Saarlandissa selvästi pienemmäksi kuin viime vuoden maapäivävaaleissa. Niissä AfD onnistui aktivoimaan aikaisemmin äänestämättä jättäneitä. Saarlandissa eritoten CDU onnistui siinä. Äänestysvilkkaus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

Vaalitutkija Robert Vehrkamp Bertelsmann-säätiöstä arvio Der Spiegelin haastattelussa Saarlandissa tapahtuneen eräänlaisen vastamobilisaation.

Syyksi hän arvelee sitä, että ihmiset ovat pelästyneet populismin seurauksia.

Vehrkampin luettelosta löytyvät Brexit, AfD sekä presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa.

AfD on todella jatkuvassa sekavuuden tilassa. Sen johtohenkilöt juonittelevat toisiaan vastaan. Meneillään on näyttäviä erottamisprosesseja, joista puolueen johto on syvästi erimielinen. Puolueen luottamushenkilöitä vastaan on käynnissä oikeusjuttuja, ja tuomioitakin on luettu.

AfD oli mielipidemittauksissa jopa likellä 20 prosenttia, mutta viimeisimmissä se saa 10–11 prosentin kannatuksen. Joka tapauksessa se pääsee syksyn vaaleissa liittopäiville.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Kalasaaliin huutokauppa Sansibarin Darajanin torilla. Unesco haluaa selvittää, esiintyykö maailman nykyisillä 18 000 merellisellä suojelualueella edelleen niitä lajeja, joita varten alueet perustettiin. Tulokset voivat auttaa arvioimaan myös uusien suojelualueiden tarvetta.

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

Shirin Aktar oli vasta 13-vuotias, kun hänen vanhempansa päättivät naittaa hänet 31-vuotiaalle serkulleen. Köyhän perheen tyttärellä ei ollut koulutusta eikä mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa. Kuvassa lapsiavioliittoa vastustanut Shirin äitinsä kanssa kotinsa edustalla Pohjois-Bangladeshissa.

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset