Mitä luultavimmin kuntavaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti tulee jäämään alle kuudenkymmenen. Todennäköisesti monissa periferia-alueiden kunnissa se on lähempänä viittä- kuin kuuttakymmentä prosenttia. Vielä kuntavaaleja suurempi huoli on tulevien maakuntavaalien äänestysprosentti. Näissä ensimmäisissä se varmaankin on vielä kohtuullinen, kun ne järjestetään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Ongelma tulee tulevaisuuden vaaleissa.
Jos nykyisen hallituksen esittämä erittäin markkinalähtöinen sote-malli tulee toteutumaan, ei maakuntavaltuutetuille jää mitään toimi- tai päätäntävaltaa yksityisiin terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottajiin. Tällaisella lähdöllä maakuntavaltuustojen vaaleissa äänestysprosentit ovat varmasti alle viidenkymmenen.
Presidentinvaalit ovat joka kuudes vuosi ja EU-vaalit viiden vuoden välein. Sen sijaan eduskunta-, kunta- ja maakuntavaalit ovat neljän vuoden välein. Nämä kolme vaalia on syytä yhdistää samaan ajankohtaan. Ruotsissahan nämä vastaavat vaalit ovat yhdellä kertaa ja äänestysprosentit ovat jopa yli kahdeksankymmenen.
Todennäköisesti meillä Suomessakin päästäisiin kunta- ja maakuntavaalien osalta lähelle eduskuntavaalien äänestysprosentteja, kun nämä kolme vaalia olisivat yhdessä. Yhdistämisestä saataisiin samalla kustannussäästöjä.
Vaalitulos on täysin legitiimi, vaikka äänestysprosentti olisi vain kolmekymmentä. Toteutuuko todellinen kansanvalta, kun puolet äänioikeutetuista ei jaksa syystä tai toisesta enää äänestää?
Hyvätuloiset ja koulutetummat äänestävät joka tapauksessa. Äänestämättä jättää juuri se osa väestöä, jolla on eniten voitettavaa tai hävittävää. Jos tätä toista puoliskoa kansasta ei saada enemmän mukaan vaaleihin äänestämään, muuttuu kansanvallan käsite Suomessa pikku hiljaa irvikuvaksi itsestään. Olisi hyvä myös huomioida se, että jatkuvat todella pienet äänestysprosentit luovat väistämättä lisää maaperää toistuville populistipiikeille.
Tapio Niemelä
Jämsä