Työolojen kehittäminen yhdessä on terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen avain. Se on hyvä keino toteuttaa muutoksia ja juurruttaa uusia toimintamalleja työpaikalle, kertoo työterveyslaitoksen TTL:n tutkimus.
Tutkijoiden mielestä yhteiskehittämistä kannattaa tehdä osana työterveysyhteistyötä, jossa johto, esimiehet, työntekijät ja työterveyshuolto yhdessä ideoivat, toteuttavat ja arvioivat kehittämiskokeilut.
– Tässä tutkimuksessa tarkkailtiin, kuinka yhteiskehittäminen juurtuisi terveyden edistämisen toimintatavaksi. Uudet toimintatavat kannattaa sisällyttää osaksi arjen käytäntöjä ja seurantajärjestelmiä, TTL:n erikoistutkija Merja Turpeinen kertoo.
Kaikilla on omat tehtävänsä
Turpeisen mukaan terveyden yhteiskehittämisessä kaikilla osapuolilla on oma tehtävänsä. Hän korostaa, että myös johto ja esimiehet on saatava aktiivisesti mukaan yhteiskehittämishankkeisiin ja niiden tulosten arviointiin.
– Johtajat haluavat onnistumisia ja on tärkeää, että he näkevät niitä käytännössä. Vain näin yhteiskehittäminen jatkuu työpaikoilla. Johdolla ja esimiehillä on valtaa tehdä päätöksiä, Turpeinen muistuttaa.
– Työntekijöillä on asiantuntijuutta kehittää mielekkäitä työkäytäntöjä. Työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat taas ovat turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaisia.
Tavoitteena pysyvät muutokset
Tutkijat arvioivat yhteiskehittämisen onnistumista ja vakiintumista pysyväksi toimintatavaksi 38 työyksikössä. Yksiköt edustivat sekä yksityisen että julkisen sektorin työpaikkoja.
Turpeinen kertoo, että tutkituissa hankkeissa saatiin aikaan muutoksia työpaikoilla, hyvinvoinnissa sekä osallistujien ajattelu- ja toimintatavoissa.
Yhteistä onnistuneessa kehittämisessä oli suunnitelmallisuus, työntekijöitä osallistavat toimintatavat, johdon aktiivinen osallistuminen ja tuki sekä vastuuhenkilöiden valta tehdä uuden toimintamallin juurruttamista koskevia päätöksiä.
– Jotta kehittämishankkeiden tulokset eivät jäisi kokeiluasteelle, kannattaa yhteisen kehittämisen toimintamalli kiinnittää olemassa oleviin, henkilöstöä osallistaviin käytäntöihin. Näin kehittämisestä tulee vaivattomampaa, ikään kuin osa rutiinia, Turpeinen kertoo.
Yhteisen kehittämisen vakiintumista ehkäisivät tutkituissa hankkeissa muun muassa työskentelyn hitaus ja työläys sekä ulkopuolisen tuen tarve, jos toimintamalli oli uusi.
uutiskirje 
