KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Mille feministi nauraa?

Kuva: All Over Press/ Alamy/Chih Yuan Ronnie Wu

Saara Särmä
13.8.2017 17.00

Taannoin Twitterissä joku kirjoitti, että feminismillä ja feministeillä on huono maine. Tämä ei ole mikään yllätys eikä uusi asia. Feministeihin liitetään yleisesti monia negatiivisia stereotypioita. Niiden mukaan me muun muassa vihaamme miehiä ja/tai/koska kärsimme miehen puutteesta, vältämme karvojen ajelemista ja muuta kauneudenhoitoa, olemme rumia sekä huumorintajuttomia. Nämä stereotypiat ovat yhtä vanhoja kuin feminismi itse: esimerkiksi jo 1900-luvun alun Britanniassa naisten äänioikeutta ajaneita suffragetteja yritettiin pilkata näillä samoilla stereotypioilla.

Pilkkaamisen tarkoituksena on saada feministit hiljentymään. Ikään kuin yhteiskunnallinen puheoikeus pitäisi lunastaa olemalla tietyn näköinen, olemalla heteroparisuhteessa tai jaksamalla aina nauraa, vaikka ei naurattaisi yhtään.

Negatiiviset stereotypiat ovat paitsi vanhoja myös väsyneitä. Feminismi voi piillä ihan millaisessa ulkoisessa paketissa tahansa, sillä tasa-arvon ja vapauden aatteen kannattaminen ja edistäminen ei välttämättä johda tietynlaiseen ulkoiseen habitukseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Naurulla voidaan horjuttaa vallassa olevien palleja.

Feministien huumorintajuttomaksi leimaaminen liittyy olennaisesti valtaan. Se on toimiva kritiikin hiljentämisen väline. Kun feministi kritisoi paskaa huumoria, joka perustuu esimerkiksi seksistisiin stereotypioihin, voi hänet leimata huumorintajuttomaksi tiukkapipoksi, jolloin esitettyyn kritiikkiin ei tarvitse ottaa kantaa tai vastata. Patriarkaatti elää ja voi hyvin, jos feministit saadaan hiljennettyä syyttämällä heitä huumorintajuttomiksi.

Se miten, missä ja kenelle nauretaan, kertoo paljon valtarakenteista. Siksi hauskuus ja nauru voivat toimia analyyttisinä välineinä, siinä missä monet vakavammatkin asiat. Naurua voi tarkastella poliittisena tekona, joka joko ylläpitää tai purkaa olemassa olevia valtarakenteita.

Kun naurua tarkastellaan poliittisena tekona, sen sosiaalinen luonne korostuu. Ei ole siis kyse ainoastaan yksilön kehollisesta toiminnasta, vaan siitä miten naurava yksilö asemoituu yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Nauru voi joko pönkittää tai purkaa valtarakenteita. Nauru voi olla ryhmän yhtenäisyyttä tuottavaa, mutta myös ulossulkevaa. Yhdessä nauraminen tuottaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos nauru kuitenkin kohdistuu johonkuhun toiseen, tulee tämä ulossuljetuksi naurajien piiristä.

Se kenen kanssa ja kenen jutuille nauretaan paljastaa yleensä valtahierarkian. Hierarkian ylätasoilla olevien jutuille usein nauretaan, vaikka ne eivät olisi edes hauskoja. Pomon huonolle vitsille nauretaan mukana, vaikka jonkun toisen kertomana ei tulisi hekoteltua lainkaan.

Hauskuus ja vakavuus eivät sulje toisiaan pois, vaikka niin äkkiseltään voisi luulla. Hauskuuden ja huumorin keinoin on mahdollista saada vakavia epäkohtia suuren yleisön tietoisuuteen. Huumorin avulla voi saada ihmiset hoksaamaan asioita uudella tavalla. Lisäksi hauskuudessa ja naurussa piilee voimaa, jonka vapauduttua vakavia asioita on mahdollista käsitellä luovasti eri näkökulmista.

Kun nauretaan jollekulle, on olennaista onko tämä valta-asemassa vai ei. Naurulla voidaan horjuttaa vallassa olevien palleja. Naurua on pidetty jopa vaarallisena erilaisissa enemmän tai vähemmän totalitaristisissa yhteiskunnissa. Viime aikoina Venäjällä on kielletty Putinia parodioivat meemi-kuvat.

Valtarakenteita purkavasta naurusta oiva esimerkki on Suomessa lähiaikoina esiinnoussut feministinen stand up -komiikka. Kuten Raisa Omaheimo kuvaili Helsingin Sanomien haastattelussa (2.4.): ”Mä näen, että feministinen komiikka tunnistaa sortavia rakenteita ja ehkä jopa tuo valtarakenteita näkyviin huumorin ja karnevalisoinnin keinoin. Ja se pyrkii tekemään huumoria niin, että ei nuijita sinne suuntaan, missä tyypit on jo ahtaalla, vaan sieltä poispäin. Mä uskon huumoriin, joka kohdistuu ylöspäin, niihin, joilla on valtaa.”

Henkilökohtainen on poliittista, kuten feministit ovat jo vuosikymmeniä toitottaneet. Naurun poliittisuudessa on myös hyvin henkilökohtainen ulottuvuus sen lisäksi, että se sopii valtarakenteiden analyysiin ja heilutteluun.

Nauru voi toimia selviytymisstrategiana. Ikiaikaisille hiljentämisstrategioille voi nauraa. Hauskuuden voi ottaa haltuun, joskus vaikka tiukkapipoisuutta karnevalisoiden. Uskottavuus ei piile vakavuudessa. Jos vaadimme itseltämme ja toisiltamme jatkuvaa vakavuuden esittämistä uskottavuuden takeeksi, kaventuvat erityyppisten ihmisten toimintamahdollisuudet.

Yleensä se hankalaksi ja huumorintajuttomaksi leimaantuva feministi ei ole ainoa, joka pitää seksististä läppää huonona, vaan tilanteessa on monia muitakin, jotka tajuavat saman asian. He eivät vain välttämättä ole tottuneet avaamaan suutaan. Huomauttaminen on lopulta helppoa, kun sen vaan tekee. On olennaista myös, kuka huomauttaa: toiset tulevat kuulluiksi paremmin kun toiset. Tällaisissa tilanteessa meillä on usein mahdollisuus käyttää etuoikeuksiamme hyväksi. Kun valkoinen huomauttaa rasismista tai mies seksismistä se tulee kummasti otettua vakavammin kuin niiden huomautukset, joihin huonot läpät kohdistuvat.

Jos ei pysty sanomaan mitään, vaikka paska läppä häiritsee, vähin mitä voi tehdä, on olla nauramatta mukana. Joskus myös tekonauru ajaa asian. Voi olla, että läpän heittäjä ei ymmärrä kyseessä olevan tekonaurun, jos pitää omia juttujaan kovin hauskoina ja erinomaisina, mutta muut kuulijat takuulla huomaavat. Ainakin ne, joille asia on tärkeä ja henkilökohtainen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään