KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Minna Salami: Lasikatot eivät murru ilman taistelua

Minna Salamin mielestä sukupuoleen liittyvää sortoa ei voi irrottaa muista syrjinnän muodoista. Salami puhui Naisasialiitto Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa Eurooppalaisen koulun salissa; samassa paikassa, missä järjestö perustettiin vuonna vuonna 1892.

Minna Salamin mielestä sukupuoleen liittyvää sortoa ei voi irrottaa muista syrjinnän muodoista. Salami puhui Naisasialiitto Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa Eurooppalaisen koulun salissa; samassa paikassa, missä järjestö perustettiin vuonna vuonna 1892. Kuva: Eva Persson

Laimeneeko feminismi, kun se otetaan osaksi valtavirtaa, pohtii suomalais-nigerialainen feministi-aktivisti Minna Salami.

Anna Paju
6.10.2017 15.31

– Länsimaissa luullaan tasa-arvon jo toteutuneen ja naisten valittavan tyhjästä, sanoo Minna Salami.

Hän muistuttaa, ettei tasa-arvo ole valmis. Feminismi on avannut oven valtavirtaan, mutta avain siihen vapauteen, jota feminismi lupaa, on yhä nyrkin muotoinen. Ilman sitä eivät lasikatot rikkoudu.

– Feminismi on jatkuvaa opiskelua, uudelleenarviointia, vaatimista, kehtaamista ja taistelua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Feminismi tarvitsee yhä radikaaliutta ja vallankumoushenkeä.

Salami on bloggaaja, feministi-aktivisti, The Guardianiin ja The Huffington Postiin kirjoittava toimittaja ja luennoitsija, joka tunnetaan etenkin Ms Afropolitan -sivustostaan.

Elle-lehti on listannut hänet 12:n maailmaa muuttavan vaikutusvaltaisen naisen joukkoon, muun muassa Michelle Obaman rinnalle.

Salami on todellinen kosmopoliitti: hän on syntynyt Suomessa, kasvanut Nigerian Lagosissa, muuttanut teini-ikäisenä Ruotsiin ja asuu nyt Lontoossa.

Vallankumoushenkeä tarvitaan edelleen

Puheessaan Naisasialiitto Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa viime perjantaina Salami pohti, mitä feminismille tapahtuu, kun se otetaan osaksi valtavirtakulttuuria.

Viisi vuotta sitten kysymys oli Salamille enemmän teoreettinen, nyt feminismi näkyy niin pop-kulttuurissa, politiikassa kuin kaupallisten toimijoiden strategioissa.

Nyt Beyoncén kaltaiset supertähdet puhuvat feminismistä ja halpavaateketjut myyvät girlpoweria julistavia T-paitoja. Sukupuolentutkimusta opiskellaan yliopistoissa yhä enemmän. Poliittiset (mies)johtajat julistautuvat feministeiksi ja kosmetiikkayritykset tyrkyttävät toisaalla kapeita kauneusihanteita ja toisaalla myyvät kehopositiivisuudella.

Mitä feminismi menettää, kun Coca-Colan tai Arielin kaltaiset brändit hehkuttavat markkinoinnissaan naisten oikeuksia? Pikkusormensa pirulle ja kapinallisen luonteensa?

Salami uskoo feminismin tarvitsevan samaa radikaaliutta, jota oli esimerkiksi vapaustaistelija Harriet Tubmanilla tämän auttaessa muita paenneita orjia Yhdysvaltain sisällissodan aikaan tai Lucina Hagmanilla, kun tämä oli perustamassa Naisasialiitto Unionia 125 vuotta sitten.

Sitä vallankumoushenkeä tarvitaan Salamin mielestä nyt ehkä enemmän kuin koskaan, kun vastassa on seksismin, rasismin ja kapitalismin ”kolmipäinen hirviö”.

– Feminismistä ei pidä tulla näiden voimien kumppani.

Kolonialismin pitkä varjo

Feminismi ei koskaan enää tule näyttämään samalta, miltä se joskus näytti, ja se on hyvä juttu, sanoo Salami.

– Ei yhtä valkoiselta, yhtä keskiluokkaiselta, yhtä homo- ja transfobiselta.

Liikkeen historia on silti täynnä tarinoita, joista kannattaa Salamin mielestä ammentaa. Tilanteita, joissa on uskallettu kyseenalaistaa vallitseva järjestys ja taistella, ylittää rajoja.

– Feminismistä on tultava taas kansainvälinen liike, kuten se oli 1960-luvulla.

Hän kuvailee oman näkökulmansa feminismiin olevan afrikkalainen. Hän sitoo feminismin kirjoituksissaan vapautumiseen paitsi patriarkaatin, myös uuskolonialismin rakenteista.

Salami käyttää käsitettä ”Patriarchal Imperialist Expansion”.

Sillä hän haluaa tarkentaa, että puhuessamme globalisaatiosta, tarkoitamme yleensä ilmiötä, joka on siirtomaa-ajan suora perillinen.

Valta on, kuten ennenkin, pääasiassa valkoisilla länsimaisilla miehillä ja he saavat taloudelliset voittonsa suoraan ei-valkoisten selkänahasta.

Rakas Suomi aiheuttaa surua

Minna Salami sanoo olevansa valtavan ylpeä Suomesta.

– Naisten äänioikeus ensimmäisten joukossa maailmassa, Feministinen puolue, naiskansanedustajien määrä, luontosuhde, hän luettelee arvostamiaan asioita.

Samaan aikaan Suomessa rehottava rasismi on saanut hänet häpeämään ja suremaan synnyinmaataan.

Tulevaisuuden feminismin tehtävä on Salamin mielestä vahvistaa ihmisiä niin, ettei heidän mieliään voi manipuloida, esimerkiksi rasismiin.

– Taloudellinen ja poliittinen vapaus eivät riitä, on oltavat välineitä myös sisäiseen, henkiseen vapauteen. Paras ”kosto” patriarkaatille on täyttä elämää elävä nainen.

Salami itse nostaa Black Lives Matter -liikkeen puheensa avainkohdaksi. Liikkeen perustajat ovat mustia naisia, hän muistuttaa.

Feminismi on Salamille aina myös puhetta luokista. Jotta feminismi olisi kiinni ajassa ja hereillä, siihen on hänen mielestään sisällytettävä kaikki sorretut ryhmät. Feminismin on oltava niin ympäristön, köyhän kuin rodullistetun puolella.

Kukaan ei ole vapaa ennen kuin kaikki ovat vapaita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään