KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Syvä nauru kuoleman odotushuoneella

Näytelmän dynamo on Martti Suosalo, joka solahtaa täysin näyttelijä-punapäällikkö Toivo Parikaksi.

Näytelmän dynamo on Martti Suosalo, joka solahtaa täysin näyttelijä-punapäällikkö Toivo Parikaksi. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri/Tapio Vanhatalo

Näytelmä punavankileiriltä osaa yhdistää naurun ja kauhun.

Veli-Pekka Leppänen
17.11.2017 14.43
Fediverse-instanssi:

Kommentti

Sisällissodan punapäälliköihin kuului paljon teatteriväkeä. Suomen hauskimman miehen päämies Toivo Parikassa yhdistyy piirteitä ainakin Jalmari Parikasta (1891–1959) ja Aarne Orjatsalosta (1883–1941), mikseipä Hugo Salmelastakin (1884–1918).

Mikä komeljanttareita pätevöitti sotahommiin? Viimeinen erä -teoksessaan (2010) Kalle Holmberg kirjoitti Jalmari Parikasta ja toi esiin yhden selityksen: ”Kyky hahmottaa näyttämötila ja -tilanteet viittaa myös taistelutilanteen tajuamiseen, haltuunottoon, jakamiseen ja oikeaan ajoitukseen.”

Holmbergin mielestä teatteri muistuttaa sodan näyttämöä. Kumpikin vaatii psykologista silmää, heittäytymistä ja karismaa. Draamantajua ja draamanhalua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Liian usein emme näe tällaista, missä raskain murhe näin vaivatta vaihtelee syvimmän ilon ja härskeimmän naurun kanssa.

Ehkä teatterivelho tiesi oikein. Mene tiedä.

Veli-Pekka Leppänen

Uhkarohkea, hullunrohkea. Jotakin tuollaista mietin kuultuani ensi kerran Suomen hauskin mies -näytelmän idean: komedia Suomenlinnan punavankileiriltä vuonna 1918. Että onkohan syytä lähteä pelehtimään sinne kuoleman odotushuoneelle?

Joka tapauksessa Heikki Kujanpään ja Mikko Reitalan kirjoittama ja Kujanpään ohjaama näytelmä sai kaksi viikkoa sitten kantaesityksen Helsingin kaupunginteatterissa. Ennakkoluuloni olivat turhat: jo ensi minuuteilta eteen levittäytyy helvetillisen hauska kuolemanralli. Se on suurimman pelon ja pienimpien toiveiden ristiaallokkoa, jossa ihmiset keinahtelevat.

Huomioitakoon heti tila, lavastus, iskevät vahvaväriset näyttämökuvat. Pikkunäyttämö soveltuu pilkulleen esityksen tarpeisiin, ylös alas liikkuvat tasot, pyörivä permanto ja moninaiset rakennelmat mahdollistavat vaikka mitä yllätyksiä. Joka soppi hyödynnetään.

Pekka Korpiniityn lavastus on kekseliästä, paikoin peräti vavahduttavaa. Ja sama pätee Sari Salmelan puvustuksiin ja Tuula Kuittisen naamiointeihin.

Intiimi teatteritila kasvattaa tehoja – esitys hiipii väistämättä liki katsojaa, ei silti tungettelevasti.

Timo Hietalan musiikki funkkaa. Se ei ole mitä hyvänsä taustaääntä, vaan kertomusta kuljettavia ja itsenäisiäkin elementtejä. Melodioissa häivähtää tarkoituksella myös tunnistettavia kohtia. Puhallinpainotteinen orkesteri on mainio.

Suosalolta vuoden teatteriteko

Näytelmän pohjajuju on selkeä ota tai jätä -asetelma: valmistakaa, kuolemaantuomitut, näppärä huvinäytelmä leirin arvovieraille, niin saatte paitsi elää kauemmin voitte myös päästä reiluun oikeudenkäyntiin. Ennen ja jälkeen tarjouksen ilmenee nippu juonenkäänteitä, jotka perustelevat ja syventävät rooleja. Näyttelijäkaarti toimii joukkona ja yksilöinä.

Näytelmän dynamo on Martti Suosalo, jonka näyttelijä-punapäällikkö Toivo Parikan roolissa yhdistyy aineksia aikakauden tosihenkilöistä. Suosalo solahtaa täysin Parikaksi, joka orkestroi rähjäistä porukkaansa, neuvottelee, sumplii, hurmaa ja raivostuttaa.

Ilo on seurata intensiteettiä, jolla Suosalo heittää peliin näyttelijänlahjansa. Parikka on kaikkivoipa ilmestys, eikä äijästä viime kädessä ota selvää kukaan. Vuoden teatteriteko!

Suosalon replikoinnissa on jotain, mitä moni näytelmä jää paitsi: täsmällisten iskujen ja taukojen tasapainoa. Monologina loistaa se, miten Parikka kuvaa tapaamistaan pontikkapäissään Jeesuksen kanssa ja tunnustaa ampuneensa Kallion kirkkoherran.

Parikan vastavoimia ovat jääkäriluutnantti Alfred Nyborg (Heikki Ranta), leirikomendantti Hjalmar Kalm (Rauno Ahonen) ja tämän Helen-vaimo (Vappu Nalbantoglu), vangeista iltanäyttelijä Johansson (Jari Pehkonen). Miten keskinäissuhteet lopulta kääntyvät, siinä heijastuu käsikirjoituksen ja ohjauksen voima.

Nalbantoglu ilmentää ristiriitoja Helenin kolkon kuoren ja sisäisen myrskyn välillä. Ahosen Kalm on yhtä jäinen kuin Rannan jääkäri inhimillistyvä. Roolitus kaikkinensa on tarkka, ilman yhtään turhaa hahmoa.

Näissä oloissa humanismi punnitaan

Lavalla setvitään äärimmäisiä aiheita. Millä tavoin kukin vastaa kuoleman läsnäoloon? Joku painaa katseensa ja toinen katsoo silmiin, yksi sekoaa ja toinen lyö lekkeriksi. Humanismi punnitaan oloissa, joissa ylempi voi päättää alemman elämästä suunnilleen kulmakarvaansa väräyttämällä.

Kujanpää ja Reitala loihtivat jutun ilmavaksi ja painavaksi. Liian usein emme näe tällaista, missä raskain murhe näin vaivatta vaihtelee syvimmän ilon ja härskeimmän naurun kanssa. Ansiona on myös, että lähinnä vankien vinkkelistä katsoessaan esitys ei silti tee vastapuolesta täysiä tomppeleita. Valkoisista Helen Kalm ja Alfred Nyborg ovat eläväisimpiä.

Suomen hauskin mies ankkuroituu kylliksi vuoden 1918 reaalimaailmaan. Mukaan kietoutuu mielikuvituksellista ainesta, reippain mitoin – kuten parhaassa teatteritaiteessa asiaan kuuluu.

Loppu jää avoimeksi. Kun P. E. Svinhufvud (Risto Kaskilahti) laskee kukat Suomen lipulle, niin keiden muistoa hän kunnioittaa: valkoisten vainajien, valkoisten ja punaisten uhrien, yhtenäisen ja eheän kansakunnan muistoa? Suomen muistoa?

Suomen hauskin mies. Helsingin kaupunginteatterin pieni näyttämö. Käsikirjoitus Heikki Kujanpää ja Mikko Reitala. Ohjaus Heikki Kujanpää. Lavastus Pekka Korpiniitty. Musiikki Timo Hietala. Rooleissa mm. Martti Suosalo, Heikki Ranta, Vappu Nalbantoglu ja Risto Kaskilahti.

Kommentti

Sisällissodan punapäälliköihin kuului paljon teatteriväkeä. Suomen hauskimman miehen päämies Toivo Parikassa yhdistyy piirteitä ainakin Jalmari Parikasta (1891–1959) ja Aarne Orjatsalosta (1883–1941), mikseipä Hugo Salmelastakin (1884–1918).

Mikä komeljanttareita pätevöitti sotahommiin? Viimeinen erä -teoksessaan (2010) Kalle Holmberg kirjoitti Jalmari Parikasta ja toi esiin yhden selityksen: ”Kyky hahmottaa näyttämötila ja -tilanteet viittaa myös taistelutilanteen tajuamiseen, haltuunottoon, jakamiseen ja oikeaan ajoitukseen.”

Holmbergin mielestä teatteri muistuttaa sodan näyttämöä. Kumpikin vaatii psykologista silmää, heittäytymistä ja karismaa. Draamantajua ja draamanhalua.

Liian usein emme näe tällaista, missä raskain murhe näin vaivatta vaihtelee syvimmän ilon ja härskeimmän naurun kanssa.

Ehkä teatterivelho tiesi oikein. Mene tiedä.

Veli-Pekka Leppänen

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulospanoltaan esitys kohoaa huippuluokkaan.

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

Kuvassa edessä Robert Kock, Satu Tuuli Karhu ja Miiko Toiviainen, keskellä Annika Hartikka ja Ville Hilska, takana Iina Nyländen.

Ryhmäteatterin Westö-tulkinnassa näyttelijät ovat parasta – Missä kuljimme harhaan?

Kuvassa nuorempi Kekkonen (Janne Reinikainen, oik.) Paasikiven (Jukka Puotila) seurassa.

Toinen tasavalta on yritys kansalliseksi omaksikuvaksi

Teatterikokemuksesta vastaa lavalla kvartetti Marc Gassot, Tuukka Leppänen, Minttu Mustakallio (kuvassa oikealla) ja Martti Suosalo (kuvassa vasemmalla).

Myrsky on teatterin iloleikkiä!

Uusimmat

Ulospanoltaan esitys kohoaa huippuluokkaan.

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

Abigaíl Hernández tynnyrien vierellä, joihin hän ja naapurit varastoivat säiliöautoilla toimitettavaa vettä. Valle Verden asukkaat ovat järjestäytyneet vaatimaan ratkaisua kärsimäänsä vesikriisiin

Kaupunkien kasvu jätti köyhät ilman vettä El Salvadorissa

Pia Lohikoski

Lohikoski vaati taiteen perusopetukseen tasa-arvorahaa

41-vuotias Nooshi Dadgostar on ollut Vänsterpartietin puheenjohtajana lokakuusta 2020.

Ruotsin vaalit: Jännitystä luvassa sunnuntain vaaliyöhön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

 
02

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

 
03

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

 
04

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

 
05

45 prosentin shokki: Äärioikeisto repi Saksi-Anhaltin kahtia ja palomuurit horjuvat

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

10.09.2026

Miljardiluokan eläkevastuu uhkaa valtiota – YEL pitää saada itserahoittavaksi, vaatii Teollisuusliitto

10.09.2026

Lohikoskelta kirjallinen kysymys sähköstä – ”En voi kuin ihmetellä”

10.09.2026

Mitä peruskoulukeskustelusta unohtuu – ”Pitäisi palauttaa keskiöön lapsen arvo tässä hetkessä ihmisarvon kautta, ei talouskasvun välineenä”

10.09.2026

Talouskriisi lamautti Kuuban maatalouden

09.09.2026

Koti on raunioina, eikä uutta elämää voi aloittaa – Ukrainan sisäiset pakolaiset elävät välitilassa

09.09.2026

Miksi Israel tunnusti Somalimaan?

09.09.2026

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

08.09.2026

Lohikoski: Koulutuksen resursseja ei saa heikentää – ”Oikeistopuolueet ovat halunneet kaiken yleissivistävän pois”

08.09.2026

Opettajat haluavat kääntää PISA-tulokset nousuun

08.09.2026

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

08.09.2026

Sahra Wagenknecht nostaa äärioikeiston Saksi-Anhaltin johtoon

07.09.2026

45 prosentin shokki: Äärioikeisto repi Saksi-Anhaltin kahtia ja palomuurit horjuvat

07.09.2026

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

06.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset