KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasilian alkuperäiskansat elävät sovussa metsän kanssa

Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.

Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä. Kuva: IPS/Mario Osava

Elintilaa kaventavat laittomat metsurit ja mainarit, mutta myös ilmastonmuutoksen torjunta.

Rio De Janeiro – IPS/Mario Osava
17.12.2017 14.00

Alkuperäisasukkaita pidetään maailman parhaina metsien suojelijoina. Brasiliassa heidän mahdollisuutensa metsien suojeluun ovat hupenemassa maatalouden, kaivosteollisuuden ja sähköntuotannon puristuksessa.

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat (Terras Indígenas, TI) ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, ja metsien hävittäminen niillä on ollut viime aikoihin saakka hyvin vähäistä.

Viimeisen vuoden aikana metsätuhoja on kuitenkin kertynyt 32 prosenttia edellisvuotta enemmän.

ILMOITUS
ILMOITUS
Metsätuhoja pyritään korjaamaan metsänistutuksilla.

Hallitus ei vastaa avunpyyntöihin

– Tuhoamalla metsämme he tuhoavat kulttuurimme, tietoisuutemme ja taloutemme, sanoo Almir Narayamoga Surui, joka johtaa koillisbrasilialaista surui-kansaa.

– Me puolustamme metsiämme, koska ne ovat meidän elämämme ja viisautemme.

Metsien tuhoajia ovat laittomat metsurit ja garimpeirosit, kullan ja timanttien kaivajat, jotka tunkeutuvat suruiden maille.

Almir Suruin mukaan he ovat valittaneet asiasta hallitukselle, mutta vastauksia ei ole saatu. Hän epäilee, että hallinnon korruptoituminen heikentää sen mahdollisuuksia toimia metsien hävittäjiä vastaan.

Laittomilla hakkuilla on ympäristövaikutuksia, sanoo Paulo Barreto, Imazon-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija.

– Ne muun muassa kuivaavat alkuperäiskansojen maiden läpi virtaavia jokia ja altistavat metsiä tulipaloille.

Kontrolloitu metsäpalo eli kulottaminen on yleistynyt ja tuottaa entistä suurempia tuhoja. Kuivuudet toistuvat aiempaa säännöllisemmin ja ankarampina. Herkästi syttyvä maa-aines kasautuu ja kun sateet ovat tavallista niukempia, kuten viime ja tänä vuonna, metsäpalot roihahtavat erityisen helposti.

Amazonin sademetsien laatua heikentävät myös kuivuudet, hakkuut ja muut metsän tiheyttä vähentävät tekijät.

– Ne köyhdyttävät metsiä biologisesti, kun taas metsäpalojen savut vaikuttavat eläinten ja ihmisten terveyteen, Barreto selittää.

Metsät häviävät karjanhoidon tieltä Alta Florestassa, Brasilian Amazonille vievän väylän lähettyvillä.

Metsät häviävät karjanhoidon tieltä Alta Florestassa, Brasilian Amazonille vievän väylän lähettyvillä. Kuva: IPS/Mario Osava

Ilmastonmuutos tuo ongelmia

Metsätuhoja pyritään korjaamaan metsänistutuksilla. Xingu Seed -verkoston metsänistutushankkeisiin osallistuvia yrityksiä tuetaan taloudellisesti. Lisäksi hankkeet tarjoavat tulonlähteen alkuperäisasukkaille, jotka keräävät siemeniä istutuksia varten. Niiden puitteissa tarjotaan myös ympäristökoulutusta ja autetaan eri alojen toimijoita verkostoitumaan keskenään.

Sekä metsien suojelu että istutukset ovat välttämättömiä, sillä lähes neljännes maahan sitoutuneesta hiilestä sijaitsee World Resources -instituutin mukaan alkuperäisasukkaiden ja yhteisöjen mailla trooppisissa metsissä.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Brasilian väestöstä 0,45 prosenttia eli 897 000 asukasta kuuluu alkuperäiskansoihin. TI-alueita on 1,17 miljoonaa neliökilometriä eli 13,8 prosenttia kaikesta maa-alasta. Suuri osa niistä sijaitsee alueilla, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston lämpenemiselle.

YK:n alkuperäiskansaoikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka heidän elämäntapansa ei tuota ympäristöongelmia, vaan pikemminkin ratkaisuja niihin.

Suorien ympäristökatastrofien lisäksi alkuperäiskansojen elämää haittaavat monet kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät toimet, kuten siirtyminen biopolttoaineisiin ja vesivoimaloihin.

Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sant Boin yläaste on monikulttuurinen, ja arki sujuu pääosin ilman ongelmia.

Natsisymbolit ilmestyivät espanjalaiskouluihin – Naisviha ja fasismin ihannoiminen uhkaavat Espanjan vasemmiston tulevaisuutta

Kuivat alueet kasvavat ja pohjavedet ehtyvät – Mitä Syyriassa tapahtuu nyt, voi tapahtua pian muuallakin

Nälkää näkee aiempaa harvempi ihminen, kertoo SOFI 2025 -raportti. Kuvassa perulaisnaisia perunaviljelmillään.

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, mutta ei kaikilta

Drilli aitauksen reunalla Drill Ranchissa. Vankeudesta pelastettujen drillien määrä on kasvanut 90:stä 600:een.

Pieni apinatarha taistelee uhanalaisen drillin säilyttämiseksi Nigeriassa

Uusimmat

Kansanedustajat Timo Furuholm ja Minja Koskela antoivat tiistaina huutia potkulaille.

Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, sanoo Timo Furuholm

Suomen metsät eivät enää ole päästönieluja.

Suomessa materiaalien kulutus EU:n huippua: ”Aiheutamme isoja päästöjä myös muissa maissa”

Ilman maahanmuuttoa työllisiä olisi Suomessa neljännesmiljoona vähemmän.

Maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja, kertoo kattava tutkimus

Yhä useampi työntekijä joutuu pakkaamaan tavaransa potkulain seurauksena.

Oikeistohallituksen potkulaki vie suomalaista työelämää täysin väärään suuntaan, Minja Koskela sanoo

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru, varoittaa Teollisuusliiton Lehtonen

 
02

Optimisti Orpolle taas kylmä suihku: Elpyminen ei alkanutkaan, vaan tuotanto laski

 
03

Potkulaki lisää irtisanomisia ja kiistoja työpaikoilla, uskovat sak:laiset luottamushenkilöt

 
04

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

 
05

Vasemmistonuoret on määrittänyt Pinja Vuorista: ”Haikeaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Potkulaki tänään eduskunnassa – Meriluoto: Johtaa syrjinnän lisääntymiseen työelämässä

04.11.2025

Minja Koskela sopeutuskeskustelusta: Kummallista kilvoittelua siitä, kenellä pokkaa lyödä isoin miljardilukema pöytään

04.11.2025

”Työperäinen hyväksikäyttö on selkeästi maan tapa ja kannattava bisnes”

04.11.2025

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

04.11.2025

Li Andersson varoittaa ihmisten luomista ongelmista: Hyökkäykset demokratiaa, tasa-arvoa ja työntekijöiden oikeuksia vastaan

03.11.2025

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

03.11.2025

Natsisymbolit ilmestyivät espanjalaiskouluihin – Naisviha ja fasismin ihannoiminen uhkaavat Espanjan vasemmiston tulevaisuutta

03.11.2025

Aamos Hongan vuoden toinen turvallisuuspoliittinen trilleri Viides artikla hyytää toden ja painajaismaisen mahdollisen rajapinnalla

02.11.2025

Vasemmistoliitto on löytänyt oman paikkansa puoluekartalla

02.11.2025

Kirja kirjalta parantava Petja Lähde kirjoittaa terävästi sukupolvien välisestä törmäyksestä

01.11.2025

Camilla Grebe on niin hyvä, että häneltä lukee sujuvasti huonommankin kirjan

31.10.2025

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

31.10.2025

Naisten ja miesten välinen palkkaero kutistuu 0,2 prosenttia vuodessa

31.10.2025

Vasemmistonuoret on määrittänyt Pinja Vuorista: ”Haikeaa”

31.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään