KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kenen rahaa ovat työeläkerahastot?

Työeläkerahastot ja niistä saatavat sijoitustuotot ovat tärkeä osa työeläkerahan kiertokulussa. Ilman niitä pitäisi työeläkemaksua periä selvästi nykyistä enemmän.

Työeläkerahastot ja niistä saatavat sijoitustuotot ovat tärkeä osa työeläkerahan kiertokulussa. Ilman niitä pitäisi työeläkemaksua periä selvästi nykyistä enemmän. Kuva: All Over Press/Esko Jämsä

Kaija Kallinen
17.2.2018 13.00
Fediverse-instanssi:

Työeläkemaksu on noussut noin neljännekseen palkasta ja työntekijän osuus maksusta on kasvanut reippaasti. Miksi näin on käynyt? Entä mihin työeläkerahastoja tarvitaan?

Yksityisten alojen työeläkelait TEL ja LEL tulivat voimaan vuoden 1962 puolivälissä. Työnantaja velvoitettiin eläkevakuuttamaan työntekijänsä ja suorittamaan palkan mukaan määräytyvä työeläkemaksu.

Lakien voimaan tultua TEL-maksu oli keskimäärin 5 prosenttia palkasta ja alle 10 prosentin maksulla pärjättiin 1970-luvun puoliväliin asti. Alusta lähtien osa TEL-maksusta rahastoitiin vastaisten eläkkeiden varalle. Työeläkelakien voimassaolon alkuvuosina eläkkeelle jääneet ehtivät kartuttaa eläkkeitään vain vähän aikaa, joten ne jäivät hyvin pieniksi. Työeläkemeno, siis maksetut eläkkeet, olivat murto-osa nykyiseen verrattuna.

ILMOITUS
ILMOITUS
On hyvä muistaa, että työeläkemaksu on kokonaisuus

Nyt eläkkeelle siirtyvät ovat tehneet koko työuransa työeläkelakien voimassa ollessa, ja heidän eläkkeensä ovat suurempia kuin aiempien sukupolvien. Vuonna 2016 maksettiin yksityisten alojen työeläkkeitä jo noin 16,4 miljardia ja julkisten alojen työeläkkeitä 9,6 miljardia euroa. Sekä naisten että miesten elinikä on pidentynyt merkittävästi, joten vanhuuseläkkeiden maksuun tarvitaan entistä enemmän varoja. Tämä kehitys jatkuu.

Vuonna 2018 Työeläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia. Tämäntasoisen maksun arvioitiin viimeisintä eläkeuudistusta neuvoteltaessa turvaavan työeläkkeiden rahoituksen myös pitemmällä aikavälillä. Työllisyys, palkkasumman kehitys ja rahastojen tuotto ratkaisevat, riittääkö sovittu taso.

Vuonna 1993, keskellä syvintä lamaa ja suurtyöttömyyttä, työeläkemaksua alennettiin elvytyssyistä tuntuvasti. Lisäksi tulevaa maksun nousua hillittiin eläkeleikkauksilla. Samalla työeläkemaksu jaettiin työnantajan ja työntekijän osuuksiin, joiden tilittämisestä vastaa työnantaja.

Työntekijän maksuosuudella haluttiin lisätä työntekijöiden tietämystä siitä, että ansaitulle eläketurvalle on oltava riittävä rahoitus. Osittain tässä on onnistuttukin. Työntekijä näkee tilinauhasta, kuinka paljon työntekijän työeläkemaksua on peritty. Se on hyvä asia, mutta työeläkerahoituksen kokonaisuus jää silti helposti hahmottumatta.

Vuosina 1993 ja 1994 työntekijän osuus työeläkemaksusta oli 3 prosenttiyksikköä. Tarvittava maksun nousu päätettiin siitä eteenpäin jakaa puoliksi työnantajan ja työntekijän maksuosuuksiin. Kiky-sopimuksessa sääntöä muutettiin ja työntekijän maksuosuutta kasvatettiin: vuosina 2017–2020 työntekijän työeläkemaksu nousee yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä ja työnantajan maksuosuus alenee vastaavalla määrällä. Tänä vuonna työntekijän osuus työeläkemaksusta on 6,35–7,85 prosenttiyksikköä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että työeläkemaksu on kokonaisuus. Työnantajat eivät maksa osuuttaan siitä tai muista sosiaalivakuutusmaksuista ”omasta pussistaan”. Rahat niin työntekijöiden kuin työnantajienkin maksuihin saadaan työntekijöiden työn tuloksista. Niinpä esimerkiksi vuonna 2018 perittävä keskimäärin 24,4 prosentin työeläkemaksu on kokonaan työntekijöiden työeläkkeitä varten tienaamaa rahaa.

Työeläkemaksut ovat merkittävä osa työvoimakustannuksia ja ne otetaan huomioon palkkaneuvotteluissa. Maksut kaventavat työntekijöiden palkankorotuksia ja toisaalta yritysten voittoja. Työeläkemaksuilla rahoitetaan työntekijöiden lakisääteinen vakuutus työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle. Jos vakuuttaminen olisi vapaaehtoista ja työntekijän itsensä huolena, se voisi jäädä tekemättä.

Vaikka siis maksut pienentävät palkkaa, ne myös antavat turvaa. Lisäksi työntekijän työeläkemaksu alentaa verotettavaa palkkatuloa.

Työeläke on sosiaalivakuutusta ja sosiaalivakuutuksen rahoitus on kollektiivista. Palkkaan perustuva työnantajan ja työntekijän eläkemaksu käytetään suurimmaksi osaksi jo eläkkeellä olevien työeläkkeisiin, ja vain osa rahastoidaan työntekijän omaa työeläkettä varten. Siten jokainen työntekijä maksaa jo eläkkeelle siirtyneiden eläkkeitä ja samalla säästää pieneltä osin omaa eläkettään varten. Näin ovat tehneet aikanaan myös jo eläkkeellä olevat.

Työeläkerahastojen suuruus puhuttaa kansalaisia, onhan yksityisen sektorin rahastoissa nyt noin 125 miljardia euroa ja julkisen sektorin puskurirahastoissa 75 miljardia euroa. Rahastot ja niistä saatavat sijoitustuotot ovat tärkeä osa työeläkerahan kiertokulussa. Ilman niitä työeläkemaksua pitäisi periä selvästi nykyistä enemmän.

Rahastoja ei pelkästään kerrytetä vaan myös kulutetaan koko ajan. Nyt työeläkkeellä olevan eläkkeestä joka neljäs euro tulee rahastoista ja loput työssä olevien tienaamista eläkemaksuista. Koska vanhuuseläkemeno kasvaa, seuraavien parinkymmenen vuoden aikana rahastoja käytetään eläkkeiden maksuun selvästi enemmän kuin niihin samana aikana rahastoidaan.

Rahastoja ja niiden sijoitustuottoja siis tarvitaan, jotta työeläkemaksu pystytään pitämään siedettävällä tasolla. Jos rahastot purettaisiin, työeläkkeet pitäisi maksaa kokonaan ”kädestä suuhun” eli vuosittain kerättävillä maksuilla. Se vaatisi maksun nostoa noin 35 prosenttiin. Näin korkea maksutaso ei ole realistinen, joten todennäköisempi vaihtoehto olisi eläketurvan alasajo. Niin tai näin, lasku jäisi nykyisten lasten ja nuorten maksettavaksi joko korkeina maksuina tai riisuttuna eläketurvana.

Kirjoittaja on eläkeasiantuntija ja entinen SAK:n toimihenkilö.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset