Löysin lukiossa kirjoittamani vaikuttavan puheen. Se on vuodelta 1984, ja aiheena ydinaseeton Pohjola. Silloin en osannut aavistaa, miten ajankohtaiseksi aihe vielä maailmassa ja Suomessa tulee:
”Hyvät luokkatoverit ja opettaja! Maailmantilanne on tällä hetkellä huolestuttava: Kilpavarustelu kiihtyy tavoitteena kauhun tasapaino suurvaltojen välillä. Johtajat haluavat rauhaa, mutta siihen tarvitaan hirvittävä määrä aseita. Maailmassa tehdään niin kovin vähän rauhan hyväksi. Rauhanmarsseilla ja -seminaareilla ei ole saavutettu mitään.
Strategisia ydinaseita käytettäessä sota saattaisi olla ohi 30–60 minuutissa. Ne ovat mannerten välisiä ja niitä voidaan torjua satelliittien avulla. Taktisia ydinaseita käytetään lähitaisteluolosuhteissa. Tämän seurauksena kaikenkokoiset asutuskeskukset häviäisivät. Paineaalto synnyttäisi tulipallon. Napajäätiköiden sulaessa syntyisi tulvia. Pelastuneet tukehtuisivat pommisuojiin. Syntyisi olosuhteiden vuoksi psyykkisiä ongelmia ja vastustuskyvyn heikkenemistä. Tuho olisi lähes täydellinen.
Ydinaseeton Pohjola oli mielestäni merkittävä askel rauhan tiellä. Asiana se ei ole uusi, sillä vuonna 1961 [ruotsalaispoliitikko Östen] Undénilla oli ehdotus ydinaseiden kieltoon Pohjoismaissa. Asian varsinaisena puolustajana on ollut presidentti Urho Kekkonen, joka vuonna 1963 antoi ehdotuksensa ydinaseettoman Pohjolan muodostamiseksi. Oltiinhan oltu jo aivan ydinsodan kynnyksellä.
Kekkosen esityksen mukaan Pohjola saataisiin tällä tavoin pidettyä pois niiden kaavailujen piiristä, joita ydinstrategian kehityksen jälkeen oli esitetty. Sen lisäksi tällä varmistettaisiin Pohjolan pysyminen kansainvälisen jännityksen ulkopuolella, ja muut alueet saattaisivat seurata esimerkkiä.
Muut Pohjoismaat eivät suhtautuneet asiaan kovinkaan innokkaasti, koska Tanskan ja Norjan osallisuus Natoon on tämän strategian kannalta merkittävää. Epäiltiin myös Suomen suhteita Neuvostoliittoon ja puolueettomuuspolitiikan sisältöä.
Viime aikoina Ruotsi on osoittanut kiinnostusta ydinaseetonta Pohjolaa kohtaan, jos muutkin lähtisivät mukaan. Se on myös ehdottanut taktisten ydinaseiden ottamista huomioon tässä sopimuksessa ja vyöhykkeen täydentämistä turvallisuusvyöhykkeellä.
Ydinaseeton Pohjola olisi osoitus, mitä voidaan saada aikaan työssä rauhan puolesta. Ydinaseeton Pohjola ilmaisi selvästi Pohjolan kannan ydinaseisiin, jolla saattaisi olla merkitystä aseidenriisuntaan muualla maailmassa.
Mielestäni tämä olisi parhaita tapoja ilmaista suurvalloille, kuinka huolestuneita ihmiset ovat maailmanrauhasta. Maailmanrauhaan on pyrittävä kaikin keinoin, sillä se on velvollisuutemme ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan. Ydinaseista riisunta on hyvin tärkeällä sijalla rauhan säilyttämisessä ja ydinaseeton Pohjola saattaisi antaa sille tarvittavan alkusysäyksen.”
Maarit Snellman
Kaarina