Muualla lisätään, Suomessa vähennetään
Ruotsissa oli toissa vuonna 1,99 poliisia tuhatta asukasta kohti. Määrää aiotaan nostaa 2,17:ään vuoteen 2020 mennessä. Myös Norjassa ja Tanskassa poliisien määrää lisätään vuoteen 2020 mennessä. Islannissa poliisien määrä pysynee entisellään.
Suomessa ennuste näyttää laskusuuntaa. Vuonna 2016 tuhatta asukasta kohti työskenteli 1,33 poliisia, mutta vuonna 2020 määrän ennakoidaan olevan 1,27.
– Suomessa virkavallan ammattitaitoon luotetaan. Vaikka meitä on vähän, meidän uskotaan selviävän tehtävistämme, Rinne arvioi poliisikunnan jatkuvaa vähentämistä.
Tarvitaan vähintään 700 poliisia lisää takaamaan kansalaisten turvallisuus, toteaa Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL.
Poliisien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne ei usko Suomen kuitenkaan muuttuneen turvallisemmaksi maaksi.
– Jo nyt satatuhatta hälytystä vuodessa jää ilman vastausta, Rinne kertoi perjantaina Akavan ja sen jäsenliiton SPJL:n tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Kaikkiaan poliisi saa runsaat miljoona hälytystä vuodessa. Hälytysten määrä on kasvanut viime vuosina. Tällä hetkellä poliiseja on 7 150. Vuonna 2011 heitä oli vajaat 600 enemmän.
Ennakoinnilla estetään rikokset
Jengiytyminen, järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen ja alkoholin anniskeluaikojen pidentyminen lisäävät tulevaisuudessa poliisin työtä, Rinne kertoo.
Sisäministeriön arvion mukaan pelkästään uuden alkoholilain myötä järjestyshäiriöt lisääntyvät siinä määrin, että poliisi tarvitsee 170 henkilötyövuoden lisäyksen.
Rinne toi terveiset Ruotsin Polisförbundetin kokouksesta, jossa todettiin Ruotsin heränneen poliisipulaan liian myöhään. Esimerkkeinä olivat viime vuoden terroriteot Göteborgissa ja Tukholmassa. Poliitikot olivat reagoineet vasta, kun poliisi ei pystynyt hoitamaan tehtäviään ja kansalaisten luottamus poliisikuntaan oli jo romahtanut.
– Meillä ei ole varaa ajautua samaan tilanteeseen. Me pystymme varautumaan ennalta yhteiskunnan muutokseen, joka tällä hetkellä näkyy voimakkaasti Ruotsissa ja Tanskassa, Rinne sanoo.
– Tanskassa on meneillään erittäin voimakas ghettoutuminen eli asuinalueiden eriytyminen. Siellä pohditaan mahdollisuutta antaa asukkaiden kantaa mukanaan esimerkiksi turvasumutetta, joka muuten on kielletty, Rinne kertoo.
Norjassakin tavoitteena on lisätä sisäistä turvallisuutta.
Turvallisuus on perusoikeus
Suomessa 58 prosenttia kansalaisista pitää poliisin määrärahojen pienentämistä ja poliisien määrän vähentymistä vakavana uhkana maan sisäiselle turvallisuudelle, kertoo vuosi sitten Taloustutkimuksen tekemä kysely.
– Turvallisuus on Suomelle kansalaisten perusoikeuden lisäksi kilpailukykytekijä. Jotta poliisi voisi jatkossakin vastata turvallisuudesta, henkilöstöä tarvitaan lisää, Rinne toteaa.
– Toivomuksena on, ettei kävisi samoin kuin muissa Pohjoismaissa. Mieluummin ennakoidaan kriisin paikkoja ennen kuin niitä tapahtuukaan.
Hyvälle ainekselle kysyntää
Rinteen mukaan työttömiä poliiseja on vain yhdeksän. Uusia ammattilaisia tarvittaisiin kipeästi, etenkin, kun poliisikoulutusta on vähennetty reippaasti.
Ammatin edellytykset täyttäviä hakijoita on Rinteen mukaan liian vähän.
– Viime vuonna 400:sta Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikasta saatiin täytettyä 340 eli jäätiin 15 prosenttia tavoitteesta, Rinne kertoo.
Muualla lisätään, Suomessa vähennetään
Ruotsissa oli toissa vuonna 1,99 poliisia tuhatta asukasta kohti. Määrää aiotaan nostaa 2,17:ään vuoteen 2020 mennessä. Myös Norjassa ja Tanskassa poliisien määrää lisätään vuoteen 2020 mennessä. Islannissa poliisien määrä pysynee entisellään.
Suomessa ennuste näyttää laskusuuntaa. Vuonna 2016 tuhatta asukasta kohti työskenteli 1,33 poliisia, mutta vuonna 2020 määrän ennakoidaan olevan 1,27.
– Suomessa virkavallan ammattitaitoon luotetaan. Vaikka meitä on vähän, meidän uskotaan selviävän tehtävistämme, Rinne arvioi poliisikunnan jatkuvaa vähentämistä.
uutiskirje 
