KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Merenpinta voi nousta 1,9 metriä

Maanantaina alkanut YK:n ilmastokokous näkyy kaikkialla Kööpenhaminassa.

Maanantaina alkanut YK:n ilmastokokous näkyy kaikkialla Kööpenhaminassa. Kuva: Lehtikuva/ ADRIAN DENNIS

Uusi suomalais-saksalainen tutkimus varoittaa, että merenpinta voi nousta paljon odotettua nopeammin.

Kansan Uutiset
7.12.2009 22.01
Fediverse-instanssi:

Yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistavan artikkelin mukaan merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä nykyisestä vuoteen 2100 mennessä.

Artikkelin kirjoittajat, professori Martin Vermeer Teknillisestä korkeakoulusta ja professori Stefan Rahmstorf saksalaisesta Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksesta perustavat analyysinsa viimeksi kuluneiden 130 vuoden aikana tehtyihin merenpinnan korkeuden ja meren lämpötilan mittauksiin. He löysivät mittaustuloksissa vahvan yhteyden merenpinnan nousun ja maapallon lämpötilan välillä.

– Vuodesta 1990 alkaen merenpinta on noussut 3,4 millimetriä vuodessa. Vauhti on kaksinkertainen 1900-luvun keskiarvoon verrattuna, Rahmstorf sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Vaikka nousu ei enää kiihtyisi, tällä vauhdilla pinta nousisi 34 senttiä 2000-luvun aikana. Tutkimustiedot osoittavat kuitenkin selvästi, että merenpinta nousee sitä nopeammin, mitä lämpimämmäksi ilmasto muuttuu. Meidän on pysäytettävä ilmaston lämpeneminen mahdollisimman nopeasti estääksemme merenpinnan valtavan nousun, Rahmstorf jatkaa.

Pienikin lämpeneminen vaikuttaa paljon

Uusi tutkimus kehittelee edelleen Rahmstorfin vuonna 2007 Science-lehdessä julkaistun artikkelin ydinajatusta. Artikkelissaan Rahmstorf käsitteli merenpinnan nousun ja ilmaston lämpenemisen välistä yhteyttä.

Tutkimus lisää samaan yhtälöön toisen lausekkeen, jolla huomioidaan merenpinnan lyhyen aikavälin reagointi lämpötilan muutokseen. Näin se antaa entistä realistisemman ja tarkemman kuvan prosessista.

Vermeer ja Rahmstorf sisällyttivät tutkimukseen uusimmat tiedot, mm. satelliitin avulla tehdyt mittaukset vuoteen 2008 asti, ja ottivat huomioon tekojärvien vesivarat, jotka yhteensä laskevat merenpintaa noin kolme senttimetriä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo melko matalat kasvihuonekaasupitoisuudet, jotka nostaisivat maapallon keskilämpötilaa kahdella celsiusasteella 2000-luvun kuluessa, nostaisivat merenpintaa todennäköisesti yli metrin samassa ajassa.

Tutkijoiden pahin päästöskenaario, jossa maapallon keskilämpötila nousisi yli neljä astetta tämän vuosituhannen aikana, tarkoittaisi merenpinnan nousua 1,4 metrillä vuoteen 2100 mennessä.

Ottaa paremmin huomioon jäätiköt

Kun otetaan huomioon kaikki mahdolliset päästöskenaariot ja epävarmuustekijät, merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Tulos on yhteneväinen toisen vastikään tehdyn, mannerjäätiköiden dynamiikkaan perustuvan arvion kanssa, jonka mukaan merenpinta voi enimmillään nousta kaksi metriä.

– Tutkimuksessa suuria lukuja vaikuttavampaa on se tarkkuus, millä lämpötila ohjaa merenpinnan nousua vuosikymmenien aikajanalla, Vermeer selittää.

– Tutkimus vahvistaa myös toisten tutkijoiden aiemmin tekemien, merenpinnan tasoa ja maapallon keskilämpötilaa kuvaavien aikasarjojen luotettavuutta. Sarjat on laskettu huolella ja niissä on käytetty mittaustuloksia, joita on kerätty eri puolilla maailmaa sijaitsevissa mittauspisteissä jo reilun sadan vuoden ajan, Vermeer toteaa.

Tutkimus ennustaa merenpinnan nousevan noin kolme kertaa enemmän kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljäs raportti arvioi vuonna 2007, sillä IPCC:n raportissa ei otettu riittävästi huomioon Grönlannin ja Etelämantereen jään sulamisen vaikutuksia.

Viivyttely tulee kalliiksi

Ennustetun kaltaiset suuret merenpinnan nousut uhkaisivat monien suurten rannikkokaupunkien ja pienten saarivaltioiden olemassaoloa. Jotta ne estettäisiin, kasvihuonekaasuja on vähennettävä paljon ja nopeasti.

Tutkimus osoittaa, että päästövähennysten viivästyminen tulee kalliiksi, sillä päästöjen vähentäminen aikaisessa vaiheessa estää merenpinnan nousua huomattavasti tehokkaammin kuin myöhemmät vähennykset.

Jos merenpinnan halutaan nousevan alle metrin nykyisestä, monien valtioiden nyt hyväksymä tavoite, jonka mukaan maapallon keskilämpötila saa nousta korkeintaan kaksi celsiusastetta, ei todennäköisesti ole lähellekään riittävä. (KU)

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuva Thaimaan ja Myanmarin rajalta. Jopa kuusi miljoonaa myanmarilaista asuu Thaimaassa.

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

Siirtomaavalta, orjuus ja seksuaalinen väkivalta ovat syy siihen, että Brasiliassa elää yksi maailman sekoittuneimmista kansoista. Kuvassa brasilialaisia Rio de Janeiron rannoilla.

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

Kahvinviljelijä Arely Alarcón, hänen tyttärensä ja sisaruksensa lapsi pitävät tauon poiminnasta ostaakseen ananasta ja muita hedelmiä naiselta, joka saapuu moottoripyörällä kahvitilan lähelle.

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

Uusimmat

– Uudet ja parhaat ideat yhteiskunnassa eivät synny parlamenteissa, sanoo Li Andersson.

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

Kansanedustaja Timo Furuholm

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

Minja Koskela

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
03

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

 
04

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
05

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

09.04.2026

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

09.04.2026

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

09.04.2026

Furuholm vaatii asehankintojen ihmisoikeusarviointia ja jätti eriävän mielipiteen puolustusvaliokunnassa

08.04.2026

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

08.04.2026

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

08.04.2026

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

07.04.2026

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

06.04.2026

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset