KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Merenpinta voi nousta 1,9 metriä

Maanantaina alkanut YK:n ilmastokokous näkyy kaikkialla Kööpenhaminassa.

Maanantaina alkanut YK:n ilmastokokous näkyy kaikkialla Kööpenhaminassa. Kuva: Lehtikuva/ ADRIAN DENNIS

Uusi suomalais-saksalainen tutkimus varoittaa, että merenpinta voi nousta paljon odotettua nopeammin.

Kansan Uutiset
7.12.2009 22.01

Yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistavan artikkelin mukaan merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä nykyisestä vuoteen 2100 mennessä.

Artikkelin kirjoittajat, professori Martin Vermeer Teknillisestä korkeakoulusta ja professori Stefan Rahmstorf saksalaisesta Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksesta perustavat analyysinsa viimeksi kuluneiden 130 vuoden aikana tehtyihin merenpinnan korkeuden ja meren lämpötilan mittauksiin. He löysivät mittaustuloksissa vahvan yhteyden merenpinnan nousun ja maapallon lämpötilan välillä.

– Vuodesta 1990 alkaen merenpinta on noussut 3,4 millimetriä vuodessa. Vauhti on kaksinkertainen 1900-luvun keskiarvoon verrattuna, Rahmstorf sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Vaikka nousu ei enää kiihtyisi, tällä vauhdilla pinta nousisi 34 senttiä 2000-luvun aikana. Tutkimustiedot osoittavat kuitenkin selvästi, että merenpinta nousee sitä nopeammin, mitä lämpimämmäksi ilmasto muuttuu. Meidän on pysäytettävä ilmaston lämpeneminen mahdollisimman nopeasti estääksemme merenpinnan valtavan nousun, Rahmstorf jatkaa.

Pienikin lämpeneminen vaikuttaa paljon

Uusi tutkimus kehittelee edelleen Rahmstorfin vuonna 2007 Science-lehdessä julkaistun artikkelin ydinajatusta. Artikkelissaan Rahmstorf käsitteli merenpinnan nousun ja ilmaston lämpenemisen välistä yhteyttä.

Tutkimus lisää samaan yhtälöön toisen lausekkeen, jolla huomioidaan merenpinnan lyhyen aikavälin reagointi lämpötilan muutokseen. Näin se antaa entistä realistisemman ja tarkemman kuvan prosessista.

Vermeer ja Rahmstorf sisällyttivät tutkimukseen uusimmat tiedot, mm. satelliitin avulla tehdyt mittaukset vuoteen 2008 asti, ja ottivat huomioon tekojärvien vesivarat, jotka yhteensä laskevat merenpintaa noin kolme senttimetriä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo melko matalat kasvihuonekaasupitoisuudet, jotka nostaisivat maapallon keskilämpötilaa kahdella celsiusasteella 2000-luvun kuluessa, nostaisivat merenpintaa todennäköisesti yli metrin samassa ajassa.

Tutkijoiden pahin päästöskenaario, jossa maapallon keskilämpötila nousisi yli neljä astetta tämän vuosituhannen aikana, tarkoittaisi merenpinnan nousua 1,4 metrillä vuoteen 2100 mennessä.

Ottaa paremmin huomioon jäätiköt

Kun otetaan huomioon kaikki mahdolliset päästöskenaariot ja epävarmuustekijät, merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Tulos on yhteneväinen toisen vastikään tehdyn, mannerjäätiköiden dynamiikkaan perustuvan arvion kanssa, jonka mukaan merenpinta voi enimmillään nousta kaksi metriä.

– Tutkimuksessa suuria lukuja vaikuttavampaa on se tarkkuus, millä lämpötila ohjaa merenpinnan nousua vuosikymmenien aikajanalla, Vermeer selittää.

– Tutkimus vahvistaa myös toisten tutkijoiden aiemmin tekemien, merenpinnan tasoa ja maapallon keskilämpötilaa kuvaavien aikasarjojen luotettavuutta. Sarjat on laskettu huolella ja niissä on käytetty mittaustuloksia, joita on kerätty eri puolilla maailmaa sijaitsevissa mittauspisteissä jo reilun sadan vuoden ajan, Vermeer toteaa.

Tutkimus ennustaa merenpinnan nousevan noin kolme kertaa enemmän kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljäs raportti arvioi vuonna 2007, sillä IPCC:n raportissa ei otettu riittävästi huomioon Grönlannin ja Etelämantereen jään sulamisen vaikutuksia.

Viivyttely tulee kalliiksi

Ennustetun kaltaiset suuret merenpinnan nousut uhkaisivat monien suurten rannikkokaupunkien ja pienten saarivaltioiden olemassaoloa. Jotta ne estettäisiin, kasvihuonekaasuja on vähennettävä paljon ja nopeasti.

Tutkimus osoittaa, että päästövähennysten viivästyminen tulee kalliiksi, sillä päästöjen vähentäminen aikaisessa vaiheessa estää merenpinnan nousua huomattavasti tehokkaammin kuin myöhemmät vähennykset.

Jos merenpinnan halutaan nousevan alle metrin nykyisestä, monien valtioiden nyt hyväksymä tavoite, jonka mukaan maapallon keskilämpötila saa nousta korkeintaan kaksi celsiusastetta, ei todennäköisesti ole lähellekään riittävä. (KU)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

Sant Boin yläaste on monikulttuurinen, ja arki sujuu pääosin ilman ongelmia.

Natsisymbolit ilmestyivät espanjalaiskouluihin – Naisviha ja fasismin ihannoiminen uhkaavat Espanjan vasemmiston tulevaisuutta

Kuivat alueet kasvavat ja pohjavedet ehtyvät – Mitä Syyriassa tapahtuu nyt, voi tapahtua pian muuallakin

Nälkää näkee aiempaa harvempi ihminen, kertoo SOFI 2025 -raportti. Kuvassa perulaisnaisia perunaviljelmillään.

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, mutta ei kaikilta

Uusimmat

Vaalimatematiikka tuo yllätyksiä

Taistelukärki on täynnä elokuvallista toimintaviihdettä.

Mahtavaa toimintaa Samuli Laihon kolmannessa Katja Mark -trillerissä Taistelukärki

12 miljoonaa sudanilaista on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan taisteluita.

Sudanissa on maailman suurin humanitaarinen kriisi – Amnesty syyttää muuta maailmaa sen kansan pettämisestä

Jatkossa suomalainen vaalidata säilytetään Ruotsissa.

Suomen vaalitulos Amazonin pilvipalveluun – Luottamus vaarassa?

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Potkulaissa haisee kokoomuslaisuus – ”Mutta miten perussuomalaiset voivat hyväksyä sen?”

 
02

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

 
03

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

 
04

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

 
05

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tarina kasvun odottamisesta – huomenna hän tulee

07.11.2025

Potkulaissa haisee kokoomuslaisuus – ”Mutta miten perussuomalaiset voivat hyväksyä sen?”

07.11.2025

Unohdetussa sotarunoelmassa rotat järsivät ruumiita ja kodit on poltettu

07.11.2025

Vuodesta 2025 tulee mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin

06.11.2025

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

06.11.2025

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

06.11.2025

Puolueiden kannatus jökötti paikallaan lokakuussa, vasemmistoliitto 9,5 prosentissa

06.11.2025

Taantumus uhkaa, taistelu aborttioikeudesta käytävä uudelleen, kertoo Amnestyn raportti

06.11.2025

Näin perussuomalaisten takki kääntyi: Vuonna 2018 puolue esitti Sipilän hallituksen potkulain hylkäämistä

05.11.2025

Ei velkajarrua, vaan hyvinvointikaasu pohjaan, Vasemmistonuoret esittää

05.11.2025

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

05.11.2025

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

05.11.2025

Li Andersson kirjoittaa New Yorkin uuden pormestarin hymystä: ”Mikään ei ole aikoihin tehnyt minuun sellaista vaikutusta”

05.11.2025

Työllisyyspalvelujen siirto kunnille epäonnistui, kertoo JHL:n tutkimus

05.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään