Valmistautuessaan Irakin sotaan Britannian hallitus julkaisi syyskuussa 2002 myöhemmin paljon kiistaa aiheuttaneen muistion Irakin joukkotuhoaseista. Yksi muistion väitteistä oli, että Irak pystyisi 45 minuutin varoitusajalla laukaisemaan kemiallisella taistelukärjellä varustetun ohjuksen Kyprokselle sijoitettuja brittijoukkoja vastaan.
Nyt entinen brittiupseeri, nykyinen konservatiivien kansanedustaja Adam Holloway väittää, että tämän ”tiedustelutiedon” alkuperäinen lähde oli irakilainen taksinkuljettaja. Asiasta kirjoitti brittilehti The Times nettisivuillaan tiistaina.
Taksinkuljettaja perusti käsityksensä kahden hänen autonsa takapenkillä istuneen irakilaisupseerin käymään keskusteluun. Taksikuski välitti havaintonsa irakilaisupseerille, joka oli Britannian tiedustelupalvelu MI6:n vakooja.
MI6 sisällytti ohjusväitteen silloiselle pääministerille Tony Blairille toimittamaansa tiedusteluraporttiin, mutta korosti alaviitteessä, että tiedon uskottavuus on vahvasti kyseenalainen.
Britannian hallituksen syyskuussa 2002 yleisölle esittämässä muistiossa väite oli mukana ilman mainintaa mahdollisesta epäluotettavuudesta.
Tiedustelupalvelujen piti löytää ”jotakin”
Britannia oli tärkein Yhdysvaltain liittolainen hyökkäyksessä Irakiin maaliskuussa 2003. Sotaan johtaneita tapahtumia tutkitaan parhaillaan Sir John Chilcotin työryhmässä, jonka pääministeri Gordon Brown asetti kesäkuussa.
Ensimmäinen virallinen tutkimus asiasta julkaistiin jo kesällä 2004 lordi Butlerin komissiossa. Selvityksessä arvosteltiin ankarasti Britanniassa sodan perusteluina käytettyjä tiedustelutietoja ja todettiin MI6:n itsensäkin myöntäneen, että osaa sen käyttämistä lähteistä ei enää pidetty luotettavina.
Taksikuskilta peräisin olleet väitteet liittyivät tilanteeseen, jossa Blair ja Yhdysvaltain silloinen presidentti George W. Bush olivat keväällä 2002 Texasissa keskustelleet sotasuunnitelmista Irakia vastaan. Hollowayn mukaan pääministerin virasto painosti tiedustelupalveluja löytämään ”mitä tahansa” tukemaan väitteitä Irakin joukkotuhoaseista, ja MI6 prässäsi agenttejaan Irakissa löytämään edes jotakin.
Hollowayn omatkin väitteet perustuvat toisen käden lähteisiin. Hän sanoo, ettei ole itse nähnyt dokumentteja, joihin taksikuskin informaatio on kirjattu. Sen sijaan hän on kuullut asiasta ”luotettavalta lähteeltä” ja saanut vahvistuksen toiselta arvovaltaiselta yhteyshenkilöltä. Hollowayn mukaan MI6:n sotaa edeltäneisiin raportteihin tutustunut amerikkalainen tiedusteluvirkailija on vahvistanut hänelle, että Blairin virasto ei piitannut epäluotettavuutta osoittaneista alaviitteistä.
Jälleenrakennuksen suunnittelu ontui
Chilcotin komission kuultavaksi odotettiin tiistaina Sir John Scarlettia, joka johti MI6:ta ennen Irakin sotaa. Ennakkotietojen mukaan MI6:n tiedustelulähteitä ei kuitenkaan käsitellä julkisuudessa.
Maanantaina Chilcotin työryhmän kuultavana oli kenraalimajuri Tim Cross, joka oli Britannian osalta vastuussa Irakin sodan jälkeisen jälleenrakennuksen suunnittelusta. Cross kertoi varoittaneensa 18. maaliskuuta 2003 eli kaksi päivää ennen sodan puhkeamista pääministeri Blairia, että jälleenrakentamisen suunnittelu oli vielä pahasti kesken.
Cross kertoi pyytäneensä tuolloin Blairia lykkäämään hyökkäystä. Cross ei epäillyt sotilaallista voittoa sinänsä, mutta peräsi johdonmukaisempia suunnitelmia sodanjälkeisestä tilanteesta.
Cross oli mukana Yhdysvaltain perustamassa Irakin jälleenrakennuksen ja humanitaarisen avun virastossa (Orha), mutta sen suunnitelmat olivat Crossin mukaan hyökkäyksen alkaessa ”murheellisen ohuita”.
lehti 