Suomeen halutaan kansainvälisen tason huippuosaajia. Pulaa on esimerkiksi koodareista ja ohjelmoijista erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kansainvälisille autoteollisuuden ja laivanrakennuksen asiantuntijoille on suuri tarve Lounais-Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan Suomi ei kiinnosta huippuammattilaisia sisäänpäin kääntyneen työkulttuurinsa vuoksi.
– Osaajapulan takia yritykset eivät pääse kasvamaan, työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson toteaa.
Suomessa jo asuvien kansainvälisten osaajien taitoja ei osata hyödyntää.
Hallituksen vastaus osaajapulaan on vuoden 2017 puoliväliriihessä päätetty Talent Boost eli Kasvua kansainvälisistä osaajista -ohjelma. Ohjelma tähtää yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseen. Elinkeino-, innovaatio-, työllisyys-, koulutus- sekä maahanmuuttopolitiikka nivotaan kasvua tukevaksi kokonaisuudeksi.
Muun muassa Tanskalla, Hollannilla ja Itävallalla on jo omat ohjelmansa huippuosaajien houkuttelemiseksi.
Nyt Suomi kampanjoi kohentaakseen maakuvaansa eli mielikuvaa ulkomaalaisen silmin. Määrärahaa Suomen kampanjointiin on esitetty neljä miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien. Määräraha vahvistetaan valtion budjettikäsittelyssä.
Valmistelussa on laki kasvuyrittäjän oleskeluluvasta, jonka odotetaan tulevan voimaan huhtikuun alussa.
Kotikutoinen työelämä
Pahimmaksi tulpaksi ulkomaalaisten työllistymiselle Gustafsson näkee Suomen työelämän sekä asenteiden ”kotikutoisuuden”. Asiat on totuttu tekemään tietyllä tavalla.
– Työelämässä tarvitaan asennemuokkausta. Suomalaiset eivät tunnista muualla hankittua osaamista. Meillä arvostetaan suomalaista koulutusta ja työkokemusta enemmän kuin ulkomailla hankittua, Gustafsson toteaa.
Kotimaiset huippuosaajat työllistyvät usein Suomen rajojen ulkopuolelle. Ministeriö kannustaakin suomalaisia koulutettuja hakeutumaan ulkomaille töihin ja palaamaan takaisin kansainvälisen kokemuksen kanssa.
– Kannustamme aivokiertoon, emme aivovuotoon, TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoo.
Osaajat tuovat sijoittajia
Arvioiden mukaan tällä hetkellä Suomeen tarvitaan pelkästään ohjelmistoalalle 7 000–9 000 osaajaa. Muille aloille sijoittuvien kansainvälisten asiantuntijoiden määrää ministeriö ei arvioi. Keskeinen ajatus on, että suuri osaajien määrä houkuttaa kansainvälisiä toimijoita sijoittamaan Suomeen.
– Tarvitsemme osaajia, jotka luovat työtä, työllistävät ja tietävät, miten yritys toimii kansainvälisellä tasolla, Gustafsson tähdentää.
Gustafssonin mukaan Suomessa jo asuvien kansainvälisten osaajien taitoja ei osata hyödyntää, eivätkä työvoimaa tarvitsevat yritykset tiedä, mistä kansainvälisiä osaajia voisi löytää. TEM:n mukaan tästä johtuu, että Suomi menettää huippuosaajia jatkuvasti.
Perheille hyvät palvelut
Suomea markkinoidaan kansainvälisille osaajille maana, jossa on kohtuulliset työajat sekä hyvät mahdollisuudet perhe-elämän ja työelämän yhdistämiseen. Talent Boost -ohjelmassa otetaan huomioon myös osaajien perheiden asettautumista helpottavia tekijöitä.
– Tarvitaan vielä englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja sekä englanninkielisiä palveluja, Gustafsson sanoo.
Esimerkiksi Espoon kaupunki on jo päättänyt lisätä englannin asiointikielekseen.
uutiskirje 
