Tennilä houkutteli Häkämiestä rauhan Nobelilla
Puolustusministeri Jyri Häkämiehellä (kok.) oli uutisia eduskunnalle, kun se tiistaina eteni budjettikeskustelussa puolustusministeriön rahoihin:
– Kriisinhallintatehtäviin haluavien määrä kasvussa, ministeri pääsi kertomaan.
– Siihen on voinut vaikuttaa taloudellinen tilanne, mutta olemme myös parantaneet palvelussuhteen ehtoja. Siitä huolimatta, että tehtävät ovat vaativia, niihin hakeudutaan.
Kun vielä lokakuussa tehtäviin hakeutui 125 henkilöä, marraskuussa heitä oli jo 329. Afganistan on suosituin reserviläisten kohde.
Myös palkkoja on nostettu sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä, samoin koulutuskorvausta ja vakuutusturvaa.
– Näin Suomi voi vastata siltä edellytettyyn panokseen, ministeri kiitteli.
Ilmaiskuja suomalaisten
suojaksi
Muutenkin kriisinhallinta ja erityisesti Afganistanin tilanne hallitsivat keskustelua. Useissa puheenvuoroissa arvioitiin, että Suomen tulee panostaa Afganistanissa siviilikriisinhallintaan sotilaallisen kriisinhallinnan sijaan.
Jaakko Laakso totesi Vasemmistoliiton olevan sitä mieltä, että Afganistanin sotilasoperaatio pitäisi muuttaa siviilioperaatioksi.
– Sotilaiden määrän lisääminen ei ole ratkaisu, hän sanoi.
Laakso arvioi, että Suomessa kuitenkin käytetään siviilikriisinhallintaa viikunan lehtenä, jonka taakse piilotetaan halu vahvistaa sotilasoperaatiota.
Hän otti esiin myös suomalaisjoukkojen suhteen ilmaiskuihin Afganistanissa.
– Tiedetään, että suomalaisjoukkojen komentaja on pyytänyt ilmaiskuja joukkojen tueksi, hän totesi ja kysyi ministeriltä, montako iskua on ollut ja onko siviilejä kuollut. Hän myös ihmetteli, miksei ilmaiskuista ole tiedotettu eduskunnalle.
Häkämies totesi, että suomalaiset ovat pyytäneet ilmaiskua 28. lokakuuta. Se on tehty päiväsaikaan erämaa-alueella eikä siitä ole seurannut siviiliuhreja.
– Meillä kynnys ilmaiskujen pyytämiseen on korkea, hän vakuutti.
Nobel
Häkämiehelle
Siviilikriisinhallinnan painottaminen sai tukea sekä hallituksen että opposition riveistä.
– Kun Afganistaniin on toivottu Suomelta lisäpanostusta, näyttää, että pitäisi katsoa siviilikriisinhallinnan puolelle, SDP:n Eero Heinäluoma sanoi ja totesi Yhdysvaltainkin taholta toivotun suomalaispanosta esimerkiksi Afganistanin poliisin ja oikeuslaitoksen kehittämiseen.
Myös keskustan Juha Korkeaoja näki, että paras hyötysuhde saavutettaisiin siviilikriisinhallinnan kautta.
– Juuri siviilikriisinhallintaan on tarve ja meillä annettavaa, hän sanoi.
Esko-Juhani Tennilä (vas.) arvioi, että sotilaallista ratkaisua Afganistanin tilanteeseen ei ole saatavilla.
– Suomen ei pidä antaa enää yhtään sotilasta Afganistaniin. Suomen on otettava aloite, jolla etsitään maahan poliittista ratkaisua, hän sanoi ja ennusti Häkämiehelle Nobelin rauhanpalkintoa, jos tämä ottaa aloitteen ottaa käsiinsä.
Suomi
suurvallaksi
Useat kansanedustajat kuitenkin arvioivat, että siviilikriisinhallinta vaatii rinnalleen suomalaisia sotilaita. Samaa mieltä oli ministeri, joka yhtyi kuitenkin myös Tennilän vaatimukseen poliittisen ratkaisun löytämiseksi. Häkämies totesi, että Suomen pitäisi toimia voimakkaammin sen löytämiseksi niin YK:ssa kuin EU:ssa.
– Hyvä, että vain äärivasemmisto vaatii vetäytymistä Afganistanista, heitti Ben Zyskowicz (kok.) Vasemmistoliitolle ja maalaili kaaosmaista Afganistania, jossa naisten päälle heitetään happoa, jos kansainvälinen yhteisö lähtisi sieltä.
Jaakko Laakso muistutti siitä, että Afganistanissa on useita maita siviilitehtävissä ilman, että niillä olisi mukana sotilaita. Esimerkiksi intialaisia rakentajia turvaa Afganistanin oma armeija.
– Suomella olisi tilaisuus tulla siviilikriisinhallinnan suurvallaksi, mutta se vaatisi sotilasoperaation muuttamista siviilioperaatioksi, hän vielä heitti.
Häkämies totesi, että kansainvälisen yhteisön kärsivällisyys alkaa olla loppumassa Afganistanin suhteen ja toivoi selkeitä aikatauluja maan tasapainottamiseksi. Hän jaksoi uskoa siihen, että maa nousee jaloilleen.
– Se ei ole toivottomassa tilanteessa. Se on raaka-aineiltaan rikas maa.