KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Auringosta haetaan voimaa hiilen korvaajaksi

Tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottaminen voidaan yhdistää. Kuva on Ruotsista.

Tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottaminen voidaan yhdistää. Kuva on Ruotsista. Kuva: All Over Press/Francis Joseph Dean

Aurinkoenergian hyödyntämisessä ollaan vielä hyvin alussa, ja professori Jero Aholan mukaan jonkinlainen läpimurto voisi tapahtua vuoteen 2025 mennessä.

Tarja Rannisto
20.10.2018 11.00
Fediverse-instanssi:

Aurinkoenergian osuus nousee pikkuhiljaa

Aurinkoenergian osuus Suomessa uusiutuvissa energiamuodoissa on noin 0,1 prosenttia.

Aurinkoenergian tuotannossa hintataso alkaa olla jo kohdallaan.

Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet kansainvälisesti 42–64 prosenttia vuosina 2008–2014.

Kotitaloudet voivat saada aurinkoenergiainvestoinnin työkuluista kotitalousvähennystä.

Omakotitaloissa ja suuremmissa kiinteistöissä aurinkosähkön kannattavuus ja hyödyt tuovat otollisissa olosuhteissa noin 3–8 prosentin tuoton.

Hiilen korvaajan etsintään ei Suomessa eikä maailmalla ole enää liikaa aikaa. Biopolttoaineiden, erityisesti puun, käyttö on vastatuulessa. Samaan aikaan on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraaliudesta.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilipäästöjen ja päästöjä sitovien hiilinielujen tulisi saavuttaa tasapaino 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Hiilineutraaliuden on arvioitu olevan maanlaajuisesti mahdollista vuonna 2045. Suomen aikataulu on laadittu muuta maailmaa tiukemmaksi. Parhaimmillaan hiilineutraaliyhteiskunta voitaisiin saavuttaa jo vuonna 2035.

Aurinkosähköstä
täydennystä kesäaikana

Tuulivoima on Suomessa ensisijainen hiilivoiman korvaaja, sillä sen saanti keskittyy syys- ja talvikauteen, jolloin lämmitystarve ja energiankäyttö ovat suurimmillaan.

– Pääkäyttötarve lämmöntuotannolle on talvikaudella, mikä puoltaa tuulivoiman ensisijaisuutta. Siksi hiilen korvaaminen tuulivoimalla voi onnistua, toteaa sähköjärjestelmien energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Aurinkosähkön avulla energiajärjestelmää voidaan täydentää kesäaikana, hän jatkaa.

Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, milloin tulevaisuudessa ja minne rakennetaan Suomen ensimmäinen iso aurinkopuisto joko kokonaan ilman tukea tai hyvin vähäisen tuen kanssa. Jossain vaiheessa se on joka tapauksessa tulossa.

Aurinkosähkön tuotannolle mallia tuulivoimasta

Ahola tukee näkemystä aurinkoenergian käytön kasvusta ja uskoo volyymin lähtevän kunnolla nousuun. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun aurinkosähkön hinta tippuu tasolle, jolla aurinkopuistojen rakentaminen on kannattavaa tuulivoimapuistojen tapaan.

– Loppukesällä tuli kolme ilmoitusta uusien tuulipuistojen rakentamisesta ilman tukea, Ahola kertoo ja jatkaa:

– Näissä tapauksissa yritys on tehnyt sopimuksen tuulivoimatoimittajan kanssa. Sopimuksen mukaan toimittaja rakentaa puiston, vastaa sen ylläpidosta ja huollosta ja ostaa tuulisähkön kiinteään hintaan määrätyn ajan, esimerkiksi seuraavien 20–25 vuoden ajan.

Samalla tavalla Ahola odottaa aurinkoenergiatuotannon toteutuvan. Jotta näin voisi jo lähiaikoina tapahtua, olisi esimerkiksi yritysten sijoitettava aktiivisesti aurinkopuistoon. Hinnan täytyy kuitenkin vielä jonkin verran pudota.

Aurinkovoimaa pitää tukea huomattavasti enemmän

Ahola veikkaa jonkinlaisen läpimurron tapahtuvan vuoteen 2025 mennessä.

– Sitä ennen aurinkoenergian käytön kasvu perustuu siihen, että julkisten kiinteistöjen katoille rakennetaan suurin osa volyymistä. Lisäksi kuluttajat, muun muassa omakotitalojen omistajat, yhä enenevässä määrin haluavat asentaa itse paneeleita rakennuksen katolle.

– Määrällisesti näin tehdään jo nyt suhteellisen paljon, mutta energian kokonaistuotannon tehokkuudessa ei päästä vielä prosenttiosuuksiin, Ahola toteaa.

Kannattavia aurinkoenergiaa tuottavia kohteita on paljon. Julkisten kiinteistöjen, kuten koulujen, kauppakeskusten ja päivittäistavarakauppojen katoilla aurinkopaneeleita tulee näkymään. Kuluttajapuolella Ahola sen sijaan näkee haasteita, sillä kotitalousvähennyksen ohelle ei ole näkyvissä muita tukia.

– Aurinkosähkö jää paljon kuluttajien oman kiinnostuksen varaan.

”Aurinkosähkö jää paljon kuluttajien oman kiinnostuksen varaan.”

Hallituksella aurinkovoima ei ole keskiössä. Asenne näyttää olevan, että annetaan halukkaiden tuottaa sitä, mutta valtion tuki suuntautuu tuulivoimaan.

– Sekä energiateollisuus että kunnat ovat pääasiassa olleet poistamassa esteitä aurinkoenergian tuotannon tieltä ja haluavat lisätä sen ostamista eli nämä tahot mahdollistavat aurinkoenergian markkinoiden kasvua. Sen sijaan valtio, lukuun ottamatta joitain lainsäädäntömuutoksia, ei ole tukien muodossa osoittanut aktiivisuuttaan aurinkosähkön tuotannon lisäämiseksi, kuten se tekee tuulivoiman kohdalla, Aho harmittelee.

Oma aurinkosähkö haaveena rivi- ja kerrostaloissa

Kuluttajien kiinnostus oman aurinkoenergian tuottamiseen kasvaa tiedon lisääntyessä uusiutuvista energiamuodoista.

Aalto-yliopiston tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia vastanneista oli melko tai erittäin kiinnostunut aurinkosähkön hankinnasta. Vain neljää prosenttia aurinkosähkö ei kiinnosta lainkaan.

Tärkeimmät syyt omaan energiantuotantoon ovat ilmastosyyt sekä mahdollisuus vähentää sähkön ostamista markkinoilta – edes hiukan.

Koska aurinkosähkön myynti ei ole kannattavaa, se halutaan käyttää mieluummin itse. Siitä saa vain pörssisähkön hinnan. Kiinnostusta lisää se, että sähköllä toimivia kodin laitteita tulee markkinoille koko ajan lisää.

Kuluttajat hyötyvät itse tuottamastaan aurinkosähköstä. Aurinkopaneelien ja -energiajärjestelmän asennuksen kustannuksia tukeva kotitalousvähennys ei sido kuluttajaa mihinkään tukimekanismiin, mutta se laskee jonkin verran aurinkosähkön hintaa.

Oman aurinkosähkön
esteenä lainsäädäntö

Kerros- tai rivitaloyhtiössä jokaisella asukkaalla on edelleen verkkoyhtiön asentama sähkömittari, jolloin kaikki verot ja siirtomaksut lasketaan verkkoyhtiön sähkömittarien mukaan.

– Omassa käytössä olevasta aurinkosähköstä ei tarvitse maksaa energiaperusteisia siirtomaksuja tai sähköveroa. On olemassa erilaisia sovelluksia ja mittareita, joiden avulla aurinkosähkön tuotanto voidaan jakaa jokaiselle asukkaalle myös kerros- tai rivitalossa, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähköjärjestelmien energiatehokkuuden professori Jero Ahola.

Teknisesti lainsäädäntöä on helppo muuttaa. Poliittiset toimenpiteet eivät ole edistäneet kuluttajien omien aurinkoenergiatuotantoratkaisujen käyttöönottoa.

– Muutos aiheuttaisi kustannuksia verkkoyhtiölle, sillä sekä verottaja että energiakauppias eli sähköverkkoyhtiö hyötyvät nykyisestä käytännöstä. Tämä on pääargumentti sille, miksi sitä vastustetaan. Toinen syy on, että järjestelmiä on vielä vähän, Ahola sanoo.

Aurinkoenergiasta
uutta liiketoimintaa

Ahola uskoo, että jo lähitulevaisuudessa osakehuoneistojen on mahdollista ostaa omaa tuottamaansa sähköä.

– Tämä varmasti lisäisi myös markkinoita.

Ahola ehdottaa, että valtioneuvosto säätäisi mittausasetukseen tavan energian kulutuslukemien mittaamisesta.

Tämän jälkeen sähköverkkoyhtiön on hoidettava asia. Toisaalta yhtiöiden mieli alkaa olla käytäntöjen päivittämisen kannalla, sillä verkkoyhtiöissäkin halutaan toimia asiakkaita kohtaan oikein.

– Ihanteellisessa tilanteessa aurinkoenergian kysyntä synnyttää myös uutta liiketoimintaa, teknologiaa, energiayhteisöjä ja palveluita, joista voi syntyä uusia vientituotteita ja esimerkiksi start up-yrityksiä, Ahola sanoo.

Aurinkoenergian osuus nousee pikkuhiljaa

Aurinkoenergian osuus Suomessa uusiutuvissa energiamuodoissa on noin 0,1 prosenttia.

Aurinkoenergian tuotannossa hintataso alkaa olla jo kohdallaan.

Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet kansainvälisesti 42–64 prosenttia vuosina 2008–2014.

Kotitaloudet voivat saada aurinkoenergiainvestoinnin työkuluista kotitalousvähennystä.

Omakotitaloissa ja suuremmissa kiinteistöissä aurinkosähkön kannattavuus ja hyödyt tuovat otollisissa olosuhteissa noin 3–8 prosentin tuoton.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hanna Sarkkinen odottaa hallitukselta tekoja.

Hanna Sarkkinen: Hallituksen on puututtava työttömyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon viimeisessä kehysriihessään

Minja Koskelan luotsaaman vasemmistoliiton mielikuva on tutkimusten mukaan parantunut.

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

Jari Myllykoski oli vasemmistoliiton kansanedustaja Satakunnan vaalipiiristä 2011-23.

Jari Myllykoski pyrkii takaisin eduskuntaan: ”Ei tätä politiikkaa voi hyväksyä hiljaa seuraten”

Rikkaiden ja suuryritysten veronalennukset ovat hallitukselle selvästi tärkeämpi prioriteetti kuin ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen, sanoo Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Koskela: Perussuomalaiset laskuttavat vanhuksia hallituksen tuhlailusta – kotihoidon maksut nousevat yli sadalla eurolla vuodessa

Uusimmat

Hanna Sarkkinen odottaa hallitukselta tekoja.

Hanna Sarkkinen: Hallituksen on puututtava työttömyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon viimeisessä kehysriihessään

Minja Koskelan luotsaaman vasemmistoliiton mielikuva on tutkimusten mukaan parantunut.

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

Jari Myllykoski oli vasemmistoliiton kansanedustaja Satakunnan vaalipiiristä 2011-23.

Jari Myllykoski pyrkii takaisin eduskuntaan: ”Ei tätä politiikkaa voi hyväksyä hiljaa seuraten”

Länsi-Kenian Bushiangalassa, Kakamegan piirikunnassa sijaitsevalla elohopeattomalla käsittelypaikalla työskenteleviä pienkaivajia.

Kenian kullankaivajat yrittävät luopua elohopeasta – muutos on hidas mutta välttämätön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

 
02

Sotemenojen kasvun hillintään on olemassa kiltti keino

 
03

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

 
04

KU:n analyysi: Tältä vasemmistoliiton tilanne näyttää vaalipiireissä, kun vaaleihin on vuosi

 
05

Vasemmiston Markus Mustajärvi kertoo KU:lle, miksi päätti pyrkiä uudestaan eduskuntaan – ”Kaksi asiaa nousi ylitse muiden”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pakolaisleirillä varttuneet Kenian somalit kamppailevat kansalaisuudestaan

18.04.2026

Maailmaan nousee jälleen uusia raja-aitoja, kun Chilen tuore presidentti kiristää maahanmuuttopolitiikkaa kovin ottein

18.04.2026

Vasemmistoliiton Koskela: Perussuomalaiset laskuttavat vanhuksia hallituksen tuhlailusta – kotihoidon maksut nousevat yli sadalla eurolla vuodessa

17.04.2026

Atlantin merivirrat heikkenevät oletettua voimakkaammin – tutkijat kehottavat varautumaan

17.04.2026

Euroopan on vahvistettava riippumattomuuttaan, sanoo Jussi Saramo: ”Kiina on napsinut yksitellen teollisuuden sektoreita”

17.04.2026

Puoluebarometri: Hallituksen ajatellaan epäonnistuneen tehtävissään, vasemmistoliittolaiset kriittisimpiä

16.04.2026

Uutta vammaislakia käytetään säästötoimena – ”Häpeällistä”, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

16.04.2026

Veronika Honkasalo: “Köyhien lasten määrän tietoinen kasvattaminen on julmaa”

16.04.2026

Pia Lohikoski: Orpon tietämättömyys suojaosista on paljastavaa – toimeentulotukea saavan palkka leikkautuu kokonaan

16.04.2026

Vasemmiston Yrttiaho syyttää hallitusta köyhien perheiden hylkäämisestä: “Lepo kuuluu vain niille, joilla on varaa”

16.04.2026

Vasemmiston Markus Mustajärvi kertoo KU:lle, miksi päätti pyrkiä uudestaan eduskuntaan – ”Kaksi asiaa nousi ylitse muiden”

16.04.2026

Minja Koskela: Oikeisto sössi valtiontalouden – tavallisen kansan ahdinko syvenee

15.04.2026

Oppositiosta epäluottamuslause hallitukselle – Vasemmistoliiton Pekonen: ”Miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen”

15.04.2026

Sotemenojen kasvun hillintään on olemassa kiltti keino

15.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset