Auringosta haetaan voimaa hiilen korvaajaksi

Hiilen korvaajan etsintään ei Suomessa eikä maailmalla ole enää liikaa aikaa. Biopolttoaineiden, erityisesti puun, käyttö on vastatuulessa. Samaan aikaan on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraaliudesta.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilipäästöjen ja päästöjä sitovien hiilinielujen tulisi saavuttaa tasapaino 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Hiilineutraaliuden on arvioitu olevan maanlaajuisesti mahdollista vuonna 2045. Suomen aikataulu on laadittu muuta maailmaa tiukemmaksi. Parhaimmillaan hiilineutraaliyhteiskunta voitaisiin saavuttaa jo vuonna 2035.

Aurinkosähköstä
täydennystä kesäaikana

Tuulivoima on Suomessa ensisijainen hiilivoiman korvaaja, sillä sen saanti keskittyy syys- ja talvikauteen, jolloin lämmitystarve ja energiankäyttö ovat suurimmillaan.

– Pääkäyttötarve lämmöntuotannolle on talvikaudella, mikä puoltaa tuulivoiman ensisijaisuutta. Siksi hiilen korvaaminen tuulivoimalla voi onnistua, toteaa sähköjärjestelmien energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Aurinkosähkön avulla energiajärjestelmää voidaan täydentää kesäaikana, hän jatkaa.

Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, milloin tulevaisuudessa ja minne rakennetaan Suomen ensimmäinen iso aurinkopuisto joko kokonaan ilman tukea tai hyvin vähäisen tuen kanssa. Jossain vaiheessa se on joka tapauksessa tulossa.

Aurinkosähkön tuotannolle mallia tuulivoimasta

Ahola tukee näkemystä aurinkoenergian käytön kasvusta ja uskoo volyymin lähtevän kunnolla nousuun. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun aurinkosähkön hinta tippuu tasolle, jolla aurinkopuistojen rakentaminen on kannattavaa tuulivoimapuistojen tapaan.

– Loppukesällä tuli kolme ilmoitusta uusien tuulipuistojen rakentamisesta ilman tukea, Ahola kertoo ja jatkaa:

– Näissä tapauksissa yritys on tehnyt sopimuksen tuulivoimatoimittajan kanssa. Sopimuksen mukaan toimittaja rakentaa puiston, vastaa sen ylläpidosta ja huollosta ja ostaa tuulisähkön kiinteään hintaan määrätyn ajan, esimerkiksi seuraavien 20–25 vuoden ajan.

Samalla tavalla Ahola odottaa aurinkoenergiatuotannon toteutuvan. Jotta näin voisi jo lähiaikoina tapahtua, olisi esimerkiksi yritysten sijoitettava aktiivisesti aurinkopuistoon. Hinnan täytyy kuitenkin vielä jonkin verran pudota.

Aurinkovoimaa pitää tukea huomattavasti enemmän

Ahola veikkaa jonkinlaisen läpimurron tapahtuvan vuoteen 2025 mennessä.

– Sitä ennen aurinkoenergian käytön kasvu perustuu siihen, että julkisten kiinteistöjen katoille rakennetaan suurin osa volyymistä. Lisäksi kuluttajat, muun muassa omakotitalojen omistajat, yhä enenevässä määrin haluavat asentaa itse paneeleita rakennuksen katolle.

– Määrällisesti näin tehdään jo nyt suhteellisen paljon, mutta energian kokonaistuotannon tehokkuudessa ei päästä vielä prosenttiosuuksiin, Ahola toteaa.

Kannattavia aurinkoenergiaa tuottavia kohteita on paljon. Julkisten kiinteistöjen, kuten koulujen, kauppakeskusten ja päivittäistavarakauppojen katoilla aurinkopaneeleita tulee näkymään. Kuluttajapuolella Ahola sen sijaan näkee haasteita, sillä kotitalousvähennyksen ohelle ei ole näkyvissä muita tukia.

– Aurinkosähkö jää paljon kuluttajien oman kiinnostuksen varaan.

”Aurinkosähkö jää paljon kuluttajien oman kiinnostuksen varaan.”

Hallituksella aurinkovoima ei ole keskiössä. Asenne näyttää olevan, että annetaan halukkaiden tuottaa sitä, mutta valtion tuki suuntautuu tuulivoimaan.

– Sekä energiateollisuus että kunnat ovat pääasiassa olleet poistamassa esteitä aurinkoenergian tuotannon tieltä ja haluavat lisätä sen ostamista eli nämä tahot mahdollistavat aurinkoenergian markkinoiden kasvua. Sen sijaan valtio, lukuun ottamatta joitain lainsäädäntömuutoksia, ei ole tukien muodossa osoittanut aktiivisuuttaan aurinkosähkön tuotannon lisäämiseksi, kuten se tekee tuulivoiman kohdalla, Aho harmittelee.

Oma aurinkosähkö haaveena rivi- ja kerrostaloissa

Kuluttajien kiinnostus oman aurinkoenergian tuottamiseen kasvaa tiedon lisääntyessä uusiutuvista energiamuodoista.

Aalto-yliopiston tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia vastanneista oli melko tai erittäin kiinnostunut aurinkosähkön hankinnasta. Vain neljää prosenttia aurinkosähkö ei kiinnosta lainkaan.

Tärkeimmät syyt omaan energiantuotantoon ovat ilmastosyyt sekä mahdollisuus vähentää sähkön ostamista markkinoilta – edes hiukan.

Koska aurinkosähkön myynti ei ole kannattavaa, se halutaan käyttää mieluummin itse. Siitä saa vain pörssisähkön hinnan. Kiinnostusta lisää se, että sähköllä toimivia kodin laitteita tulee markkinoille koko ajan lisää.

Kuluttajat hyötyvät itse tuottamastaan aurinkosähköstä. Aurinkopaneelien ja -energiajärjestelmän asennuksen kustannuksia tukeva kotitalousvähennys ei sido kuluttajaa mihinkään tukimekanismiin, mutta se laskee jonkin verran aurinkosähkön hintaa.

Oman aurinkosähkön
esteenä lainsäädäntö

Kerros- tai rivitaloyhtiössä jokaisella asukkaalla on edelleen verkkoyhtiön asentama sähkömittari, jolloin kaikki verot ja siirtomaksut lasketaan verkkoyhtiön sähkömittarien mukaan.

– Omassa käytössä olevasta aurinkosähköstä ei tarvitse maksaa energiaperusteisia siirtomaksuja tai sähköveroa. On olemassa erilaisia sovelluksia ja mittareita, joiden avulla aurinkosähkön tuotanto voidaan jakaa jokaiselle asukkaalle myös kerros- tai rivitalossa, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähköjärjestelmien energiatehokkuuden professori Jero Ahola.

Teknisesti lainsäädäntöä on helppo muuttaa. Poliittiset toimenpiteet eivät ole edistäneet kuluttajien omien aurinkoenergiatuotantoratkaisujen käyttöönottoa.

– Muutos aiheuttaisi kustannuksia verkkoyhtiölle, sillä sekä verottaja että energiakauppias eli sähköverkkoyhtiö hyötyvät nykyisestä käytännöstä. Tämä on pääargumentti sille, miksi sitä vastustetaan. Toinen syy on, että järjestelmiä on vielä vähän, Ahola sanoo.

Aurinkoenergiasta
uutta liiketoimintaa

Ahola uskoo, että jo lähitulevaisuudessa osakehuoneistojen on mahdollista ostaa omaa tuottamaansa sähköä.

– Tämä varmasti lisäisi myös markkinoita.

Ahola ehdottaa, että valtioneuvosto säätäisi mittausasetukseen tavan energian kulutuslukemien mittaamisesta.

Tämän jälkeen sähköverkkoyhtiön on hoidettava asia. Toisaalta yhtiöiden mieli alkaa olla käytäntöjen päivittämisen kannalla, sillä verkkoyhtiöissäkin halutaan toimia asiakkaita kohtaan oikein.

– Ihanteellisessa tilanteessa aurinkoenergian kysyntä synnyttää myös uutta liiketoimintaa, teknologiaa, energiayhteisöjä ja palveluita, joista voi syntyä uusia vientituotteita ja esimerkiksi start up-yrityksiä, Ahola sanoo.