KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sarjakuva avaa Signe Branderin elämää

Neiti Brander on kuvaus vahvasta naisesta, omapäisestä kuvaajasta ja muistojen tallentajasta.

Anni-Helena Leppälä
28.10.2018 13.20

Signe Brander Syntyi Parkanossa 15. 4. 1869.

Kuvasi katoavaa puutalo-Helsinkiä, tallensi Suomen sodan (1808–09) taistelupaikkoja ja ikuisti Suomen kartanoita.

1930-luvulla kaihi lähes sokeutti Branderin. Vuonna 1941 joutui Kivelän sairaalaan, josta potilaat siirrettiin Helsingin pommitusten takia Nikkilän mielisairaalaan. Vuoden 1942 aikana yli sata Nikkilän potilasta kuoli ruokatarvikepulan tuoman nälkiintymisen seurauksena, Brander oli yksi heistä.

Signe Brander lienee edelleen tunnetuimpia suomalaisia valokuvaajia, jonka kuvat ovat todennäköisesti jollakin tavalla tuttuja, vaikka nimi ei juuri mitään sanoisikaan.

Timo Mäkelän sarjakuvakirja Neiti Brander piirtää kuvaa ajasta ja voimakastahtoisesta naisesta, joka ikuisti Helsingin sellaisena kuin se oli ennen kivitalojen rakentamista.

Mäkelän teos keskittyy 1900-luvun alun vuosiin. Silloin Brander työskenteli Kaupungin muinaismuistolautakunnan toimeksiannosta, josta sittemmin tuli Helsingin kaupunginmuseo, ja kuvasi katoavaa Helsinkiä.

– Brander tuli jo 2000-luvun alussa läheiseksi henkilöksi, kun rupesin tekemään Helsingin 1900-luvun alun historiaan perustuvia sarjakuvakirjoja, siinä lajissa Branderin laajaan kuvakokoelmaan törmäsi usein, Mäkelä kuvaa teoksen taustoja.

Branderista ilmestyi Mäkelän kirjaprosessin aikana neljä kirjaa, joista kolme käsittelee vanhaa Helsinkiä. Kirjoissa keskitytään pääasiassa Branderin kuvien julkaisemiseen, sillä elämäkertatietoa hänestä on olemassa varsin vähän.

– Kyllä tässä sarjakuvakirjassa on lähes kaikki se, mitä hänestä on jäänyt tietoon. Branderin elämän ja työn ohella tämä on ennen muuta ajankuvakirja vuosisadan alun Helsingistä.

Teoksen miljöökuvauksissa käytetään taitavasti hyväksi Branderin kuvien maisemia. Ainakin Branderin töitä enemmän tuntevia tämä kutkuttaa mukavasti, lisäksi teoksessa on suoria lainauksia suoraan Signe Branderin kuvista.

Mäkelä sanoo tunteneensa kiitollisuutta Branderia kohtaan, jonka kuvat mahdollistivat hänen Helsingin historiaan liittyvien sarjakuvakirjojensa tekemisen.

– Kyllähän tämän kirjan työstäminen tuntui lähes siltä, kuin sukulaisesta olisi tekemässä tarinaa.

Vahva nainen

– Minua kiinnosti kauheasti se, kuinka vahva ihminen hänen on tarvinnut olla, kun hän on kolmekymppisenä naisena saanut haltuunsa tällaisen erittäin tärkeän projektin. Hänellä on täytynyt olla mainetta tämäntyyppisenä kuvaajana, jotta hän pystyi ottamaan työn vastaan.

Mäkelän teoksessa Brander toteaa, että naisen täytyy olla joko joku tai jonkun vaimo. Yksin elänyt ja uraansa keskittynyt Brander valitsi ensimmäisen vaihtoehdon.

– Valokuvista näkee miten Brander ohjasi kadunihmisiä. Jo siitä syntyy mielenkiintoinen jännite, kun silinteripäiset herrat pyörittävät yhteisöä ja kuitenkin nuori nainen pystyy ottamaan paikkansa siinä kuviosta.

”Minua viehättää luoda maailma pienistä palasista.”

Neiti Branderin myötä Mäkelä uskoo tyhjentäneensä, 1900-luvun alun Helsinki aiheen.

– Ehkä tämä oli viimeinen tiili tässä aiheessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Sinänsä historialliset sarjakuvat kiinnostavat, kun siinä on mukana jonkun aikakauden eloon herättäminen. Minua viehättää luoda maailma niistä pienistä palasista, joita jälkeen on jäänyt.

Helsinki kiinnostaa

Mäkelän historiaan perustuvien kirjojen tapahtumapaikka on Helsinki, samoin Minun elämäni -sarjakuvan. Syy paikkavalintaan löytyy hänen omasta elämästään.

– Olen maalaispoika ja muutin Helsinkiin 17-vuotiaana vuonna 1968. Silloin oli sellainen olo, että kaupunkiin muuttajat eivät olleet valtavan suosittuja. Muuttajia oli paljon ja helsinkiläiset mielsivät, että heidän ihana pikkukaupunkinsa on muuttumassa, joidenkin mielestä maalaiset tulivat ja pilasivat Helsingin. Halusin solahtaa helsinkiläisten joukkoon ja tutustua kaupunkiin sillä tavalla, että pärjään täällä enkä pistä silmään tyhmänä maalaispoikana, hän kertoo.

Osan Timo Mäkelän töiden mielenkiintoisista ja terävistä kontrasteista luokin se, että syntyperäiset ihmiset eivät vertailukohteiden puutteen vuoksi näe ympäristöään samalla tavalla kuin muualta tulleet. Neiti Branderin maisemat tarjoavat kuitenkin syntyperäiselle helsinkiläisellekin mahdollisuuden tarkastella omaa kaupunkiaan toisesta näkökulmasta.

Timo Mäkelä: Neiti Brander. Arktinen Banaani 2018. 48 sivua.

Signe Brander Syntyi Parkanossa 15. 4. 1869.

Kuvasi katoavaa puutalo-Helsinkiä, tallensi Suomen sodan (1808–09) taistelupaikkoja ja ikuisti Suomen kartanoita.

1930-luvulla kaihi lähes sokeutti Branderin. Vuonna 1941 joutui Kivelän sairaalaan, josta potilaat siirrettiin Helsingin pommitusten takia Nikkilän mielisairaalaan. Vuoden 1942 aikana yli sata Nikkilän potilasta kuoli ruokatarvikepulan tuoman nälkiintymisen seurauksena, Brander oli yksi heistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään