KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Sarjakuva avaa Signe Branderin elämää

Neiti Brander on kuvaus vahvasta naisesta, omapäisestä kuvaajasta ja muistojen tallentajasta.

Anni-Helena Leppälä
28.10.2018 13.20

Signe Brander Syntyi Parkanossa 15. 4. 1869.

Kuvasi katoavaa puutalo-Helsinkiä, tallensi Suomen sodan (1808–09) taistelupaikkoja ja ikuisti Suomen kartanoita.

1930-luvulla kaihi lähes sokeutti Branderin. Vuonna 1941 joutui Kivelän sairaalaan, josta potilaat siirrettiin Helsingin pommitusten takia Nikkilän mielisairaalaan. Vuoden 1942 aikana yli sata Nikkilän potilasta kuoli ruokatarvikepulan tuoman nälkiintymisen seurauksena, Brander oli yksi heistä.

Signe Brander lienee edelleen tunnetuimpia suomalaisia valokuvaajia, jonka kuvat ovat todennäköisesti jollakin tavalla tuttuja, vaikka nimi ei juuri mitään sanoisikaan.

Timo Mäkelän sarjakuvakirja Neiti Brander piirtää kuvaa ajasta ja voimakastahtoisesta naisesta, joka ikuisti Helsingin sellaisena kuin se oli ennen kivitalojen rakentamista.

Mäkelän teos keskittyy 1900-luvun alun vuosiin. Silloin Brander työskenteli Kaupungin muinaismuistolautakunnan toimeksiannosta, josta sittemmin tuli Helsingin kaupunginmuseo, ja kuvasi katoavaa Helsinkiä.

– Brander tuli jo 2000-luvun alussa läheiseksi henkilöksi, kun rupesin tekemään Helsingin 1900-luvun alun historiaan perustuvia sarjakuvakirjoja, siinä lajissa Branderin laajaan kuvakokoelmaan törmäsi usein, Mäkelä kuvaa teoksen taustoja.

Branderista ilmestyi Mäkelän kirjaprosessin aikana neljä kirjaa, joista kolme käsittelee vanhaa Helsinkiä. Kirjoissa keskitytään pääasiassa Branderin kuvien julkaisemiseen, sillä elämäkertatietoa hänestä on olemassa varsin vähän.

– Kyllä tässä sarjakuvakirjassa on lähes kaikki se, mitä hänestä on jäänyt tietoon. Branderin elämän ja työn ohella tämä on ennen muuta ajankuvakirja vuosisadan alun Helsingistä.

Teoksen miljöökuvauksissa käytetään taitavasti hyväksi Branderin kuvien maisemia. Ainakin Branderin töitä enemmän tuntevia tämä kutkuttaa mukavasti, lisäksi teoksessa on suoria lainauksia suoraan Signe Branderin kuvista.

Mäkelä sanoo tunteneensa kiitollisuutta Branderia kohtaan, jonka kuvat mahdollistivat hänen Helsingin historiaan liittyvien sarjakuvakirjojensa tekemisen.

– Kyllähän tämän kirjan työstäminen tuntui lähes siltä, kuin sukulaisesta olisi tekemässä tarinaa.

Vahva nainen

– Minua kiinnosti kauheasti se, kuinka vahva ihminen hänen on tarvinnut olla, kun hän on kolmekymppisenä naisena saanut haltuunsa tällaisen erittäin tärkeän projektin. Hänellä on täytynyt olla mainetta tämäntyyppisenä kuvaajana, jotta hän pystyi ottamaan työn vastaan.

Mäkelän teoksessa Brander toteaa, että naisen täytyy olla joko joku tai jonkun vaimo. Yksin elänyt ja uraansa keskittynyt Brander valitsi ensimmäisen vaihtoehdon.

– Valokuvista näkee miten Brander ohjasi kadunihmisiä. Jo siitä syntyy mielenkiintoinen jännite, kun silinteripäiset herrat pyörittävät yhteisöä ja kuitenkin nuori nainen pystyy ottamaan paikkansa siinä kuviosta.

”Minua viehättää luoda maailma pienistä palasista.”

Neiti Branderin myötä Mäkelä uskoo tyhjentäneensä, 1900-luvun alun Helsinki aiheen.

– Ehkä tämä oli viimeinen tiili tässä aiheessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Sinänsä historialliset sarjakuvat kiinnostavat, kun siinä on mukana jonkun aikakauden eloon herättäminen. Minua viehättää luoda maailma niistä pienistä palasista, joita jälkeen on jäänyt.

Helsinki kiinnostaa

Mäkelän historiaan perustuvien kirjojen tapahtumapaikka on Helsinki, samoin Minun elämäni -sarjakuvan. Syy paikkavalintaan löytyy hänen omasta elämästään.

– Olen maalaispoika ja muutin Helsinkiin 17-vuotiaana vuonna 1968. Silloin oli sellainen olo, että kaupunkiin muuttajat eivät olleet valtavan suosittuja. Muuttajia oli paljon ja helsinkiläiset mielsivät, että heidän ihana pikkukaupunkinsa on muuttumassa, joidenkin mielestä maalaiset tulivat ja pilasivat Helsingin. Halusin solahtaa helsinkiläisten joukkoon ja tutustua kaupunkiin sillä tavalla, että pärjään täällä enkä pistä silmään tyhmänä maalaispoikana, hän kertoo.

Osan Timo Mäkelän töiden mielenkiintoisista ja terävistä kontrasteista luokin se, että syntyperäiset ihmiset eivät vertailukohteiden puutteen vuoksi näe ympäristöään samalla tavalla kuin muualta tulleet. Neiti Branderin maisemat tarjoavat kuitenkin syntyperäiselle helsinkiläisellekin mahdollisuuden tarkastella omaa kaupunkiaan toisesta näkökulmasta.

Timo Mäkelä: Neiti Brander. Arktinen Banaani 2018. 48 sivua.

Signe Brander Syntyi Parkanossa 15. 4. 1869.

Kuvasi katoavaa puutalo-Helsinkiä, tallensi Suomen sodan (1808–09) taistelupaikkoja ja ikuisti Suomen kartanoita.

1930-luvulla kaihi lähes sokeutti Branderin. Vuonna 1941 joutui Kivelän sairaalaan, josta potilaat siirrettiin Helsingin pommitusten takia Nikkilän mielisairaalaan. Vuoden 1942 aikana yli sata Nikkilän potilasta kuoli ruokatarvikepulan tuoman nälkiintymisen seurauksena, Brander oli yksi heistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kari Uotilan ja toimitusjohtaja Martin Saarikankaan välille syntyi luottamus, joka vielä 1990-luvulla oli uusi ja kohahduttava asia.

Pisteet eivät riittäneet keskikouluun, mutta telakasta tuli Kari Uotilan korkeakoulu

Henna Björk -sarjan ensimmäinen osa Isku hukkaa mahdollisuutensa ja jää löperöksi trilleriksi.

Rönnbackan uuden sarjan avauksessa on vauhtia, mutta ei jännitystä

Hannu Mäkelä yllättää Viiden minuutin tarinoissa

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi.

Iida Rauma kirjoitti lapsiin kohdistuvasta rakenteellisesta sorrosta ja väkivallasta – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Uusimmat

Työssäkäyvät ihmiset voivat joutua tilanteeseen, jossa ei ole varaa maksaa asunnon lämmityksestä, sanoo Jussi Saramo.

Jussi Saramo ehdottaa uudistusta sähkön hinnoitteluun: ”Jos se onnistuu Norjassa, sen pitää onnistua Suomessa”

Toimittajat ovat tällä vaalikaudella kysyneet pääministeriltä, mitä olutta on hän on juhlissa juonut. Torstaina toimittajat kysyivät Sanna Marinilta, onko tämä käyttänyt huumeita.

Kommentti: Some vei, toimittajat vikisivät uusimmassa Sanna Marin -kohussa – päävastuu tolkuttomasta kohusta on pääministerillä

Eurooppa on tänä kesänä kärsinyt pahimmasta kuivuudesta 500 vuoteen.

SDP:n päästöavaus saa kovaa kritiikkiä – ”Persuilta tämä esitys ja ilmastokriisin sivuuttaminen ei yllätä, mutta skarpatkaa demarit”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kommentti: Some vei, toimittajat vikisivät uusimmassa Sanna Marin -kohussa – päävastuu tolkuttomasta kohusta on pääministerillä

 
02

Presidentti Zelenskyi jäi kiinni veroparatiisiyhtiöistä – Ukrainan haaveet sortuvat korruptioon

 
03

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
04

Li Andersson ihmettelee kokoomuksen kyvyttömyyttä asettua nykytilanteeseen: ”Surullista”

 
05

Kommentti: ”Nuorten suojeleminen ei kiinnosta moniakaan, kunhan ahdistelija ei ole ulkomaalainen”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mielipide: Missä on ministerien vastuu valtion omaisuuksien hukkaamisessa?

18.08.2022

Kommentti: Vasemmistoliiton kannatus on valtakunnallisissa mittauksissa vakaa, mutta luvun taakse kätkeytyy vuosien saatossa tapahtunut merkittävä muutos

18.08.2022

Kansanedustaja vaatii: Varmuusvarastointi turvaamaan kotimaista viljanviljelyä

17.08.2022

Palomiehistä on jatkuva vaje – Korjattavissa yhdeksällä miljoonalla

17.08.2022

Lääkärit Ilman Rajoja kouluttaa Ukrainassa hoitohenkilökuntaa hoitamaan seksuaalista väkivaltaa kokeneita

17.08.2022

Vasemmiston Lohikoski vaatii työmatkavähennyksiin kohtuullisuutta: ”Julkisilla kuluu jopa pari tuntia työmatkaan, joka omalla autolla taittuu reilusti alle tunnissa”

17.08.2022

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja esitetään palautettavaksi työnantajille, pääministeri tyrmäsi kesäkuussa – Li Andersson: Olisin aika yllättynyt, jos tämä olisi SDP:n linja

16.08.2022

Saramo tarjoaa vasemmistoliittoa seuraavaan hallitukseen: ”Maailmaa ei saada yhdessä hallituskaudessa valmiiksi”

16.08.2022

Olisiko jo aika sitoa lapsilisä indeksiin? Ministeri Sarkkinen ehdottaa tätä

16.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään