Hallitus perääntyi
Ranskan hallitus perääntyi keskiviikkona ja ilmoitti, ettei kiistelty polttoaineverojen korotus tule vuoden 2019 budjettiin. Edellisenä päivänä hallitus oli sanonut jäädyttävänsä korotuksen kuudeksi kuukaudeksi.
Protestit ovat kuitenkin jo kasvaneet yleiseksi presidentti Macronin talouspolitiikan vastustukseksi. Tänään lauantaina odotetaan uusia mielenosoituksia.
Viranomaiset ovat asettaneet 89 000 poliisia lauantain protestien varalle. Pariisin museot ja tärkeimmät nähtävyydet kuten Eiffel-torni ja Louvre ovat tänään suljettuina, samoin liikkeet Champs-Élysées-kadun varrella.
Dieselveron korotuspäätös oli suurelle, yhteiskunnallisessa keskustelussa hiljaiselle ja laiskasti jos lainkaan poliittisesti osallistuvalle väestönosalle ”viimeinen niitti”, sanoo Ranskassa vuodesta 2014 asunut tutkija Kai Luotonen.
Le Monde ja Libération -lehdissä sosiologit, historioitsijat ja talousmaantieteilijät ovat kuvailleet metropolien ulkopuolella asuvia ruokakuntia, jotka tavallisimmin muodostuvat vähintään kahdesta lähellä minimipalkkatasoa olevasta työkykyisestä työikäisestä, usein täydennettynä eläkeläisvanhemmilla tai satunnaisempia minimipalkkatuloja saavilla nuorilla.
Nämä taloudet saavat toimeentulonsa tasapainoon yhdistämällä syrjäisempien seutujen halvat asumiskustannukset sekä kylämäisen turvallisen ja perinteisen elinympäristön työskentelyyn urbaaneissa keskuksissa ja kulutushyödykkeiden ostamiseen kehäteiden automarketeista.
– Kaikki palkkatulot ja tärkeimmät ostokset edellyttävät henkilöauton käyttöä.
Näin taloudessa saattaa olla pari kolmekin henkilöautoa ja moottoripyörä tai skootteri. Päivittäisissä jopa 100–150 kilometrin ostos- ja työmatkoissa käytettävä auto on tyypillisimmin vanha dieselkäyttöinen auto. Valtio antoi aikoinaan suoria tukia kotimaisten dieselautojen hankintaan. Kimppakyydit ja kaikkinainen työmatkakulujen minimointi ovat keskeinen osa heidän arkeaan. Vaihtoehtoisia kulkuvälineitä ei ole.
– Päivittäiset polttoainekulut ovat maaseudun keski- ja vähävaraisten ruokakuntien suurimpia kulueriä. Polttoaineverotuksessa onkin tähän saakka sovellettu mekanismeja, jotka joustavat nopeasti alaspäin raakaöljyn hinnankorotusten aiheuttamien kustannuspaineiden keventämiseksi, kertoo Luotonen.
Macron ja eliitti
– Presidentti Emmanuel Macronin tulevalle tammikuulle aikoma dieselveron korotus tekisi välittömän loven näiden miljoonien ”hiljaisten” ruokakuntien niukkoihin varoihin. Taitamaton päätös herätti huolen toimeentulosta ja nostatti vihan miljoonissa syrjäseutujen asukkaissa ja heidän kaupungeissa asuvissa läheisissään, sanoo Luotonen.
Luotosen mukaan he saavat myötätuntoa laajemmalta keskiluokalta ja valistuneelta eliitiltä.
– Macron on merkittävästi keventänyt korkeimpien tuloluokkien ja varallisuuden verotusta. Tämä leimasi hänet jo virkakauden ensimmäisenä vuotena ”rikkaiden presidentiksi”. Se on saanut suuren osan häntä valoisien tulevaisuudenlupausten perusteella äänestäneistä pettyneiksi, jopa vihaisiksi.
– Rouva Brigitte Macronin provosoiva toimiminen miljardööri Bernard Arnaultin luksustuotteita valmistavan LVMH-imperiumin mannekiinina ja pariskunnan läheiset suhteet Ranskan talouseliittiin ovat myös laajasti lisänneet Macronin vastustusta.
Vihan kohde
Luotonen sanoo, että Ranskan laajoissa kansankerroksissa kyllä tunnetaan ilmastokatastrofin uhka ja pelätään sitä.
– Mutta toimeentulominimin lähellä elävät kysyvät, miksi he joutuvat ensimmäisinä maksajiksi. Miksi heidät ajetaan ahdinkoon?
Macron on leimautunut ”rikkaiden presidentiksi”.
Luotosen mukaan Macron onkin harjoittanut yhteiskuntarauhaa vaarantavaa politiikkaa.
– Champs Élyséen ympäristön kaduille parkkeeratut loistoautot ja luksustavaraliikkeet ovat luonnollinen kohde tällaisen taitamattoman ympäristöpolitiikan nostattamalle vihalle.
Luotonen sanoo, että ympäristötoimien ensisijaisena maksajana pitäisi olla elintavoillaan eniten ympäristöä kuormittava hyväosaisten luokka. Dieselin käytön vähentämiseen tähtäävä veronkorotus pitäisi kompensoida niille, joiden elämän perusteet tästä korotuksesta järkkyvät.
Hallitus perääntyi
Ranskan hallitus perääntyi keskiviikkona ja ilmoitti, ettei kiistelty polttoaineverojen korotus tule vuoden 2019 budjettiin. Edellisenä päivänä hallitus oli sanonut jäädyttävänsä korotuksen kuudeksi kuukaudeksi.
Protestit ovat kuitenkin jo kasvaneet yleiseksi presidentti Macronin talouspolitiikan vastustukseksi. Tänään lauantaina odotetaan uusia mielenosoituksia.
Viranomaiset ovat asettaneet 89 000 poliisia lauantain protestien varalle. Pariisin museot ja tärkeimmät nähtävyydet kuten Eiffel-torni ja Louvre ovat tänään suljettuina, samoin liikkeet Champs-Élysées-kadun varrella.