Presidentti Donald Trumpin lähipiiri kehotti Venezuelan parlamentin puhemiestä Juan Guaidóa julistautumaan maan väliaikaiseksi presidentiksi, kertoi konservatiivinen yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal (WSJ) viime perjantaina.
Lehden mukaan ratkaiseva hetki oli viime viikon tiistaina, jolloin Trump tapasi Valkoisen talon johtavia edustajia, ministereitä ja republikaanien kongressiedustajien kärkimiehiä. Paikalla olivat ainakin ulkoministeri Mike Pompeo, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton, kauppaministeri Wilbur Ross, valtiovarainministeri Steven Mnuchin sekä senaattori Marco Rubio.
Varapresidentti Mike Pence ei ollut mukana, mutta juuri hän sai tehtäväkseen soittaa Guaidólle. Pence sanoi puhelussaan, että ”jos Guaidó ottaa käyttöön perustuslain pykälän 233 [julistautuu väliaikaiseksi presidentiksi], niin presidentti [Trump] antaa hänelle tukensa”.
AP: Maltillisemmille oppositioryhmille ei kerrottu suunnitelmasta.
Pence soitti Guaidólle myöhään tiistai-iltana, ja keskiviikkona Guaidó julistautui väliaikaiseksi presidentiksi. Trump antoi lähes välittömästi tämän jälkeen julistuksen, jossa hän ilmoitti tunnustavansa Guaidón väliaikaiseksi presidentiksi.
Lehden mukaan suunnitelmaa oli kehitetty salaisesti jo useiden viikkojen ajan. Mukana valmisteluissa olivat myös Guaidó ja muita Venezuelan opposition johtavia edustajia.
Viikkojen valmistelu
Myös uutistoimisto AP kertoi viime lauantaina, että suunnitelmaa presidentti Nicolás Maduron syrjäyttämisestä oli valmisteltu viikkojen ajan salaisilla keskusteluilla.
AP:n mukaan Guaidó kävi joulukuun puolivälissä Washingtonissa, Brasiliassa ja Kolumbiassa keskustelemassa hankkeesta. Guaidó oli jo tuolloin kertonut, että hän aikoo julistautua väliaikaiseksi presidentiksi tammikuun 23. päivänä. Samana päivänä vuonna 1958 kaatoi vallankaappaus sotilashallituksen Venezuelassa.
AP:n mukaan maltillisemmille oppositioryhmille ei kerrottu suunnitelmasta. Osa taas tiesi siitä, mutta ei halunnut lähteä mukaan, koska ne pelkäsivät siitä seuraavan uuden tappion oppositiolle.
Sanktiot öljykaupalle
Trump nimitti perjantaina Yhdysvaltain Venezuela-erikoislähettilääksi Elliott Abramsin. Abrams oli mukana jo 1980-luvulla horjuttamassa Nicaraguan silloista vasemmistohallitusta ja hänet tuomittiin niin sanotun Iran-Contra-skandaalin vuoksi valehtelemisesta kongressille.
Valtiovarainministeri Mnuchin ilmoitti maanantaina, että Yhdysvallat laajentaa sanktioitaan koskemaan myös Venezuelan valtiollista PDVSA-öljy-yhtiötä.
Turvallisuusneuvonantaja Boltonin mukaan PDVSA:n Yhdysvalloissa oleva 7 miljardin dollarin varat jäädytetään ja öljyntuonti Venezuelasta lopetetaan. Tämä vie Venezuelalta tänä vuonna 11 miljardin dollarin vientitulot.
Yhdysvallat ei ole aikaisemmin kohdistanut sanktioita Venezuelan öljyyn, koska tuonti on tärkeää myös sen omalle taloudelle. Yhdysvallat on tärkein öljyn vientimaa Venezuelalle. Viime vuonna vienti oli keskimäärin 500 000 barrelia päivässä.
Sanders tuomitsi kaappaushankkeet
Yhdysvaltain Demokraattiset sosialistit (DSA) syytti lausunnossaan viime perjantaina kriisistä sekä ”yhä enemmän ylhäältä hallitsevaa Venezuelan hallitusta että hajanaista Venezuelan oppositiota, joka myös on ajoittain turvautunut epädemokraattisiin menetelmiin”.
DSA ei kuitenkaan kannata Yhdysvaltain ohjastamaa vallankaappausta Venezuelaan. Sen mukaan Yhdysvaltain täytyy välittömästi lopettaa puuttuminen Venezuelan sisäpolitiikkaan.
Senaattori Bernie Sanders muistutti torstaina Yhdysvaltain pitkästä historiasta sekaantumisessa Latinalaisen Amerikan asioihin ja sanoi, ettei tälle tielle tule jälleen lähteä.
”Maduron hallitus on väkivaltaisesti kukistanut Venezuelan kansalaisyhteiskuntaa, rikkonut perustuslakia hajottamalla kansalliskokouksen ja hänet valittiin uudelleen viime vuonna vaaleilla, joita monet tarkkailijat pitivät vilpillisinä”, kirjoitti Sanders.
Hän jatkoi: ”Meidän on kuitenkin otettava oppia menneisyydestä eikä olla mukana vaihtamassa hallitusta ja tukemassa vallankaappauksia”.