Tutkimusprofessori Pasi Moisio listaa reilu vuosi sitten keskusteluun nousseita sosiaaliturvan uudistuksen kannalta keskeisiä arvoja.
Näitä ovat vastikkeellisuus ja vastikkeettomuus. Perhekohtaisuus ja yksilökohtaisuus, mikä käytännössä tarkoittaa, että kuinka paljon perheen muiden jäsenten, lähinnä puolison tulot huomioidaan. Asumistuki ja toimeentulotuki ovat perhekohtaisia.
– Näistä on päästy eteenpäin. Siinä mielessä on ollut hienoa, että keskustelu on paljon syvällisempää ja analyyttisempää julkisessa keskustelussa ja päättäjien keskuudessa.
Yllättävän vähän on puhuttu sosiaaliturvan tasosta.
Hän näkee monien tekijöiden vaikuttaneen keskusteluun, mutta keskeisin tekijä on ollut perustulo. Yleisillä heitoilla ei pitkälle pääse.
– Perustulokeskustelu on ollut peili, joka on pakottanut suurta yleisöä ja somekeskustelua, toimittajia ja poliittisia päättäjiä tarkentamaan ja miettimään isoja arvovalintoja, joita sosiaaliturvauudistuksen ensi askeleiden tulisi olla, sanoo Moisio.
Monimutkaista ei korjata helpolla
Moisio painottaa sosiaaliturvan olevan ”oikeasti monimutkainen”.
– Meillä on kolme tai neljä sosiaaliturvaa: Vakuutusperusteinen ansiosidonnainen sosiaaliturva, asumisperusteinen sosiaaliturva, tarveharkintainen, perhekohtainen toimeentulotuki sekä toimeentulotuki, joka on alueella oleskeleville.
Hallituksen asettama sosiaaliturvan uudistamista pohjustanut Toimi-hanke ei juuri ole kiinnostava suurelle yleisölle, mutta Moision mukaan siinä ”harjoiteltiin ja testattiin työskentelytapaa” suuren sotu-uudistuksen valmisteluun.
Mukana ovat olleet parlamentaarinen seurantaryhmä, poliitikkoja ja virkamiesjohtoa sekä tutkijoita.
– Uutta oli, että valmisteltiin uudistusta, jotta valmistelukoneisto toimisi, sanoo Moisio.
Sote-uudistuksesta on jotain opittu. Tutkijoiden, poliitikkojen ja virkamiesten yhteistyö on kangerrellut useaan otteeseen sote-uudistuksessa. Lopputuloksena saattaa olla koko uudistuksen kaatuminen.
Yksi hallitus ei saa sotu-uudistusta tehtyä
Poliittinen päätös isoista valinnoista pitää olla selkeä, halutaanko vastikkeellinen tai yksilökohtainen. Myös verotus nousee väistämättä esiin uudistuksen yhteydessä. Moisio painottaakin, että poliitikkojen on varauduttava tekemään sekä isoja että pieniä päätöisiä.
Hänen mukaansa sotu-uudistus olisi helpompi rakentaa puhtaalta pöydältä kuin korjata nykyistä sosiaaliturvaa.
– Kuinka paljon politiikka on rikki -puheessa on kyse siitä, että vauraassa yhteiskunnassa uudistusten tekeminen on työlästä, Moisio pohtii.
Sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuden vuoksi Moisio ei kannata koko järjestelmän uudistamista kertarysäyksellä. Laaja yksimielisyys vallitsee, että seuraavan hallituksen on aloitettava sotu-uudistus.
Moisio pitää tärkeänä parlamentaarista valmistelua, jotta myös uudistuksen aloittanutta hallitusta seuraava hallitus olisi valmis jatkamaan uudistusta. Hän odottaakin seuraavalta hallitukselta päätöstä uudistuksen isoista linjoista.
– Jos poliittinen päätös puuttuu, valmistelu on ongelmallista.
Perustulokokeilua jatkettava lapsiperheissä
Moision mukaan yllättävän vähän on puhuttu sosiaaliturvan tasosta. Se on tullut esiin lähinnä perustulokokeilun yhteydessä. Kansainvälistäkin huomiota saanutta perustulokokeilua hän jatkaisi lapsiperheissä.
Minimibudjetilla mitattuna puhutaan noin 80 00 köyhyydessä elävästä lapsesta. Kokeilun hintalapuksi hän arvioi noin 20–30 miljoonaa euroa.
Moisio muistuttaa, että lapsiperheiden köyhyyden aiheuttamista terveysongelmista, oppimisvaikeuksien ja koulupudokkuuden kustannuksista.
– Kokeilu antaisi mielenkiintoista tietoa vaikutuksista.
Moisio painottaa palvelujen sosiaaliturvan ja palvelujen yhteensovittamista.
Hän kertoi olevansa yllättynyt siitä, miten paljon Suomi eroaa monista muista maista, kuten Ruotsista ja Tanskasta.
– Digitaalisuus on viety paljon pidemmälle kuin monissa muissa maassa. Jäät helposti yksin, palveluja tarjotaan myöhään ja vähän.
Kokeilu minimoi sotu-uudistuksen riskejä
Paine perustulokokeilun jatkamiseen on noussut laajalta tutkijajoukolta. Helmikuun loppupuolella myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen tutkijoista koostuva ryhmä esitti uutta kokeilua.
Tutkijat haluavat uutta tutkimustietoa sosiaaliturvan informaatio- ja byrokratialoukuista. Loukut saattavat estää pahastikin työllistymistä. PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan kukaan ei oikein tiedä miten sosiaaliturvaa tulisi uudistaa parhaalla mahdollisella tavalla.
– Ilman kokeilua on riski, että tehdään iso kokonaisuudistus, jolle tulee huono maine ilman että tiedetään mistä, kuten Ison-Britannian universal credit -uudistuksessa on tapahtunut.
Hän arvioi kokeilun minimoivan uudistuksen epäonnistumisen riskejä.
– Perustulokokeilu oli hyvä alku kokeiluille, mutta siinä ei kokeiltu sosiaaliturvan uudistamiskelpoista mallia kuten meidän ehdotuksessamme, arvioi Kosonen.
uutiskirje 