Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi väittää Viikkolehdessä 8.1. vasemmiston esille nostaman kansalaispalkka/perustulon olevan utopiaa. Mielestäni kansalaispalkan toteuttaminen ei ole utopiaa, vaan toimeentulokamppailua.
Toteutumaton haave on se, että kapitalismin työmarkkinoilla voitaisiin kaikki työntekijät eli työvoimaansa myyvät työllistää palkka- tai yrittäjätyöllä. Se tapahtuu hyvin harvoin. Korkeasuhdanteissakin työttömiksi jää yhä kasvava osa työntekijöistä.
Tämän kapitalismin työmarkkinoiden ilmiön Marx ja Engels totesivat jo 1860-luvulla kapitalismia koskevissa tutkimuksissaan. Heidän tutkimustuloksensa oli se, että ”uudenaikaisessa teollisuudessa osa työväestöstä muuttuu alati työttömäksi tai vain puoleksi työllistetyksi voimaksi. Kapitalistisessa järjestelmässä vaikuttaa prosessi, joka alati vapauttaa osan työläisistä palkkatyöstä ja vähentää työssä olevien työläisten lukumäärää verrattuna tuotannon lisääntymiseen”.
Tilanne nykyisillä työmarkkinoilla ja tuotannossa todistaa Marxin analyysin pitävän paikkansa. Työttömiä on pysyvästi yli 200 000 ja heidän lukumääränsä saattaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyystoimista huolimatta todennäköisimmin lisääntyä kuin vähentyä. Tällaiset ovat mielestäni kehitysvisiot ellei kapitalismin työmarkkinoita ohjaavia taloudellisia kehitystrendejä kyetä muuttamaan. Siihen tuskin on mahdollisuutta lähitulevaisuudessa.
Nykyisin Suomen ja muiden länsimaiden suurin yhteiskunnallinen ongelma on miten järjestämme pysyvästi työttömäksi jääneen työväestön ihmisarvoisen toimeentulon niin, ettei tämän väestönosan tarvitsisi lakki kourassa anella työvoima- ja sosiaaliviranomaisilta toimeentuloaan.
Jotta pysyvästi palkka- ja yrittäjätyötä vailla olevien työikäisten toimeentulo tulisi hoidetuksi ihmisarvoa vastaavalla tavalla, silloin kun sitä palkka- tai yrittäjätyöllä ei voida saavuttaa, on luotava perusturva- tai kansalaispalkkajärjestelmä. Sen toteuttaminen ei ole yhteiskunnassamme mahdottomuus.
Perustoimeentulon malleja on eri tahoilta esitetty useita. Jokin niistä voitaisiin vasemmiston toimesta nostaa julkiseen keskusteluun ja suunnitteluun. Perustulosta/kansalaispalkasta ei ole tarkoitus luoda palkkatyön vaihtoehtoa, vaan turvata toimeentulo työmarkkinoilta syrjäytyneelle työvoimalle, jolla ei ole muuta vaihtoehtoa toimeentulolle.
Perustulon toteuttaminen on sekä palkkatyötä vailla olevan että siitä toimeentulon saavien yhteinen etu, koska se parantaa koko palkkatyöväestön kamppailuasemaa pääoman omistajia vastaan.