KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Oikeudenmukaisempi verotus on mahdollista

Hyvin järjestetty verotus on toimivan yhteiskunnan ja sen palvelujen perusta, Simo Sipola korostaa.

Hyvin järjestetty verotus on toimivan yhteiskunnan ja sen palvelujen perusta, Simo Sipola korostaa. Kuva: Jarno Mela

Veroratkaisuja perustellaan usein huteralla pohjalla olevilla uskomuksilla tai uhkakuvilla. Vast’ikään ilmestyneen Verokirjan tekijä Simo Sipola toivoo tutkimustiedon lisäksi paluuta juurille, oikeudenmukaisuuden pohdintaan.

Elias Krohn
13.4.2019 8.10

Dokumentaristi, käsikirjoittaja ja tietokirjailija Simo Sipola havahtui verotuksen tärkeyteen tehdessään vallitsevia talousoppeja käsittelevää kirjaansa Rahavallan jäljet (2015).

– Se, kuinka verotamme, on hyvinvointivaltion ja koko yhteiskunnan eloonjäämiskysymys, Sipola toteaa.

Uudessa Verokirjassaan Sipola aloittaa verotuksen historiallisista alkujuurista ja päätyy ruotimaan nyky-Suomen verojärjestelmää.

”Tuotannon haittojen verottaminen on vielä lapsenkengissä.”

Verotus oli pitkään valtaapitävien tapa kerätä rikkauksia haluamiinsa tarkoituksiin. Rahvaalle se oli pelkkä velvollisuus. Yhteiskuntien demokratisoituessa tilanne muuttui.

Suomessa erityisesti hyvinvointivaltion rakentamisen aikana 1950–60-luvuilla verotusta kehitettiin tasoittamaan ihmisten elinehtoja, kuten tuloeroja sekä terveydentilan ja koulutuksen eroja. Uusliberalismin aikakaudella 1990-luvulta alkaen verotuksen tasa-arvoistavia elementtejä on purettu.

Rikkaimmilla tasavero

Jyrkin muutos tapahtui vuonna 1993, kun Esko Ahon porvarihallitus erotti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen toisistaan ja poisti pääomatuloverosta progression. Myöhemmin veroon lisätty kaksiportaisuus on niin lievä, että edelleen voidaan puhua lähes tasaverosta. Yritysten omistajien kannattaa muuntaa tulojaan, jos ne ovat riittävän isot, pääomatuloiksi.

Ylimpien tuloluokkien keskimääräinen veroaste on vain hieman yli 30 prosenttia. Suurituloisin prosentti suomalaisista yli kaksinkertaisti osuutensa kaikista tuloista vuosina 1990–2002, Verokirjasta selviää.

Tuloeroja ovat lisänneet myös pörssiin listaamattomien yritysten omistajien verohelpotukset. Välillä osingot olivat 90 000 euroon asti kokonaan verovapaita, ja tälläkin hetkellä niiden verokanta 150 000 euroon asti on vain 7,5 prosenttia.

Matti Vanhasen punamultahallitus poisti itsenäisyyden alkuvuosista asti voimassa olleen varallisuusveron vuoden 2006 alusta.

– Nämä ovat myös isoja oikeudenmukaisuuskysymyksiä, Sipola korostaa.

Taustalla ideologia, ei tieto

Veroastetta on pyritty laskemaan 1980-luvun lopulta alkaen. Erityisesti progressiivista ansiotuloverotusta on jatkuvasti kevennetty. Tasaverojen, kuten kulutukseen kohdistuvan arvonlisäveron, osuus verotaakasta on kasvanut.

– Tämä on epäoikeudenmukaista, koska pienituloisilla perustarpeiden hankkimiseen menee suurempi osa tuloista kuin suurituloisemmilla, Sipola muistuttaa.

Suomalaiset suhtautuvat verojen maksuun suopeasti. Verohallinnon parin vuoden takaisessa kyselyssä entistäkin useampi, neljä viidestä vastaajasta kertoi maksavansa veroja mielellään.

Miksi poliitikot, varsinkin porvarillisissa puolueissa, haluavat silti jatkuvasti alentaa verotusta?

– Meillä on ollut pitkään usko, että työn verotuksen keventäminen lisää ihmisten taloudellista toimeliaisuutta. Taustalla on ideologinen ajatus, joka liittyy valtion roolin vähentämiseen, Sipola vastaa.

Tutkimuksissa näyttö tuloverotuksen keventämisen vaikutuksista on ollut ristiriitaista.

– Aikana, jolloin työn verotusta on kevennetty, talous on välillä kasvanut ja taas romahtanut. Selkeää syy–seuraus-suhdetta ei näy, Sipola sanoo.

Heikosti näyttöä on myös työnantajamaksujen ja yhteisöveron alennusten investointeja lisäävistä vaikutuksista. Jälkimmäinen on pikemminkin kannustanut tekemään voittoja ja jakamaan osinkoja investointien sijasta.

Tiettyjen etujärjestöjen lobbauksella on Sipolan mukaan iso painoarvo veropolitiikassa.

Elinkeinoelämän Keskusliitto vaikutti keskeisesti siihen, että Jyrki Kataisen hallitus pudotti yhteisöveron 20 prosenttiin. Perheyritysten Liitto sai puolestaan verotavoitteitaan läpi etenkin Matti Vanhasen hallituskausilla. Suuri vaikutusvalta yleiseen mielipiteeseen ja politiikkaan on jatkuvasti myös valtiovarainministeriön johtavilla virkamiehillä.

Yritysten harjoittaman verojen välttelyn vuoksi Suomen on arvioitu menettävän vuosittain yhteisöverotuottoja 400 miljoonasta 1,5 miljardiin euroon.

Yritysten harjoittaman verojen välttelyn vuoksi Suomen on arvioitu menettävän vuosittain yhteisöverotuottoja 400 miljoonasta 1,5 miljardiin euroon. Kuva: All Over Press

Veropohja kuntoon

Verojen maksu ei monesti toteudu edes lainsäätäjien tarkoittamalla tavalla. Varakkaat yksityishenkilöt ja yritykset hyödyntävät veroparatiiseja, useimmiten laillisesti aggressiiviseen verosuunnitteluun. Yritysten harjoittaman verojen välttelyn vuoksi Suomen on arvioitu menettävän vuosittain yhteisöverotuottoja 400 miljoonasta 1,5 miljardiin euroon.

Tätä on Sipolan mukaan tärkeä pohtia muun muassa seuraavaa sote-uudistusta valmisteltaessa.

– Jos julkinen sektori ostaa palveluja yhtiöltä, joka ei maksa veroja Suomeen, ei se ainakaan yhteiskunnan veropohjaa paranna.

Veropohjan parantamiseksi paljon perkaamista olisi verotuissa, joita jaetaan yrityksille ja yksityishenkilöille miljardikaupalla.

– Tutkimusten mukaan ne eivät toimi kovin tehokkaasti eivätkä täytä niille asetettuja tavoitteita, Sipola toteaa.

Juha Sipilän hallituksen asettama yritystukien uudistamista selvittänyt työryhmä ei saanut aikaiseksi konkreettisia ehdotuksia. ”Parhaan korporatiivisen perinteen mukaan työryhmässä istuivat nykyisen yritystukijärjestelmän suurimpien hyötyjien edustajat”, Sipola toteaa kirjassa.

Ympäristökriteerit mukaan

Tulevissa hallitusneuvotteluissa Sipola lähtisi liikkeelle verotukien perkaamisesta ja osinkoverohelpotuksista luopumisesta. Varallisuusvero palautettaisiin, ja pitemmän päälle siirryttäisiin progressiiviseen pääomaverotukseen.

Sipola hahmottelee Verokirjassa myös, miten verotuksella tulisi vastata aikamme suurimpaan haasteeseen: ympäristön tuhoutumiseen.

– Tuotannon haittojen verottaminen on vielä lapsenkengissä, Sipola sanoo.

Arvonlisävero voitaisiin korvata uudenlaisella tuotantoverolla, joka määräytyisi tuotannon ympäristövaikutusten mukaan, Sipola linjaa. Kestämätöntä kulutusta ylläpitävät verohelpotukset, joita Sipilän hallitus on entisestään lisännyt, joutaisivat mennä.

Yleisen veronmaksuhalukkuuden lisäämiseksi Simo Sipola ehdottaa, että veronmaksajat saisivat pienestä osasta maksamiaan veroja valita itse, mihin tarkoituksiin raha käytetään.

Simo Sipola: Verokirja. Teos 2019. 247 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

JVG

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

Uusimmat

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Katja Mark on uusi huippuhahmo suomalaiseen jännityskirjallisuuteen.

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025

Valikoiko Suomi ihmishenkiä poliittisin perustein? Edes haavoittuneita lapsia ei halua vieläkään evakuoida Gazasta Suomeen hoitoon

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään