Tavoite on yhteinen: työuria on saatava pidemmiksi, jotta julkinen talous ja hyvinvointiyhteiskunta saadaan kestävälle pohjalle.
Asiaa pohtii hallituksen toimeksiannosta kaksi työmarkkinajärjestöjen edustajista ja eläkeasiantuntijoista koostuvaa työryhmää, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johtama eläkeneuvotteluryhmä ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jukka Ahtelan työelämäryhmä.
Työryhmien tehtävänä on keksiä vakuuttavat keinot, joilla eläkkeelle siirtymisen ikä nostetaan kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Aikaa on tammikuun loppuun.
Kun määräaika lähestyy, palkansaajien ja työnantajien näkemykset eroavat toisistaan suuresti.
Palkansaajat haluavat etsiä sitovia keinoja työelämän kehittämiseen, mikä kuuluu Ahtelan työryhmän tehtäviin.
Työnantajien mielestä sillä saralla riittävät suosituksetkin, mutta se ei riitä. Työurat pidentyvät Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä vakuuttavalla tavalla vain puuttumalla järjestelmiin, jotka ovat Rantalan ryhmän tontilla. Käytännössä se merkitsee eläke-etuuksien heikentämistä.
Paljon jo tehty
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n eläkeasioihin erikoistunut lakimies Heli Puura muistuttaa, että suuri osa kolmen vuoden tavoitteesta on jo saavutettu.
– Vuoden 2005 eläkeuudistuksen on arvioitu nostavan eläköitymisikää 1,5 vuotta ja sosiaalitupon neljällä kuukaudella.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa kehitettiin ns. elinaikakerroin, joka astui voimaan vasta tämän vuoden alussa. Se leikkaa alkavia eläkkeitä tai siirtää eläkkeelle siirtymistä myöhemmäksi. Lisäksi uudistukseen sisältyi superkarttuma, jonka odotetaan kannustavan pysymään pidempään kiinni työn syrjässä.
Sosiaalitupossa puolestaan nostettiin osa-aikaeläkkeen alaikärajaa 58 vuodesta 60:een ja nostettiin ikääntyneiden työttömien työttömyysturvan lisäpäivien alkamista vuodella.
– Tässä on jo tehty aika paljon työurien pidentämiseksi. Nyt ei ole syytä hätiköidä, vaan pitää malttaa odottaa jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia.
Eläkejärjestelmän uskottavuus
Puura korostaa, että kyse on kokonaisuudesta.
– Kun voidaan osoittaa, että työuria pidentävää vaikutusta on jo syntynyt entisilläkin päätöksillä, uusien esitysten tulisi painottua työelämän puolelle eli Ahtelan työryhmään.
Puura muistuttaa eläkeasioiden olevan hyvin pitkäjänteistä toimintaa, jossa vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Ei ole järkevää rukata tuon tuosta eläkejärjestelmää uuteen uskoon. Etenkin, kun vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset ovat vasta astuneet voimaan ja tulokset vielä näkemättä.
– Eläkejärjestelmän uskottavuus on kyettävä säilyttämään ja pitämään eläkelupaukset.
Työkyky ratkaisee
Avainasemassa ovat Puuran mielestä työkyvyttömyyseläkkeet. Jos niiden syitä pystytään vähentämään, vaikutus on merkittävä koko eläkejärjestelmälle.
Keskimääräinen eläköitymisikä on ollut 59 vuotta ja neljä kuukautta, kun alin eläkeikä on 63 vuotta. Ero on lähes neljä vuotta.
Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Eläkkeellesiirtymisikää alentavat dramaattisesti työkyvyttömyyseläkkeet.
Esimerkiksi vuonna 2008 jäi vanhuuseläkkeelle noin 30 000 henkeä ja noin 25 000 henkeä jäi ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään, koska ihmiset sairastuvat, eikä työkyky vastaa työtehtäviä. Keskeisimmät syyt ovat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Tällaisiin syihin ei eläkeiän mekaaninen korottaminen pure, ei myöskään työttömyyseläkeputken katkaiseminen sen paremmin kuin muidenkaan varhaiseläkeväylien tukkiminen.
Huomio on kiinnitettävä Puuran mukaan työssä jaksamisen edellytysten kehittämiseen esimerkiksi työterveyshuoltoa parantamalla ja työoloja kehittämällä.
Pienistä puroista
Ahtelan ryhmä hakee erilaisia keinoja koko työuran mitalta. Työryhmässä on sovittu neljästä korista, joista ensimmäisessä ovat työuran alkupää ja opiskeluaika. Siihen kuuluvat syrjäytyneet nuoret, opiskeluajat ja siirtymät työn ja opiskelun välillä.
Toisen korin asioita ovat työkykyä parantavat toimet kuten työsuojelu ja työterveyshuollon kehittäminen. Kolmanteen kuuluvat työhyvinvoinnin asiat kuten koulutus ja joustavat työajat.
Neljänteen koriin kuuluvat ikääntyneiden työntekijöiden erityiskysymykset heidän pitämiseksi työelämässä mahdollisimman pitkään.
Puura korostaa, että työelämän kehittäminen koostuu pienistä puroista. Ne parantavat työssä jaksamista, mutta tarkkaa vaikutusta työuran pidentymiseen vaikea arvioida. Työurien pidentämisessä avainasemassa ovat työpaikat, siellä pitää tapahtua.
– Tässä etsitään nyt vaihtoehtoja kahden vuoden eläkeiän nostamiselle. Uskomme STTK:ssa, että esityksistä saadaan kokonaisuus, joka johtaa työurien pidentymisen, Puura vakuuttaa.
Tavoitteita Rantalan ryhmässä
Elinkeinoelämän keskusliitto:
– Työttömyysturvan lisäpäivät pois
– Varhennettu vanhuuseläke pois
– ”Superkarttuma” pienemmäksi ja painopiste myöhemmäksi
– 63 vuoden eläkeiässä eläkkeelle vain 40 vuoden työhistorialla
Palkansaajakeskusjärjestöt:
– Vanhuuseläkkeen ikärajaa ei koroteta, tehtävä oli etsiä sille vaihtoehtoja
– Sosiaalitupoa ei avata
– Eläkeputkeen irtisanomisen hintaa nostetaan
– Perustetaan aktivointirahasto koulutukseen
uutiskirje 
