Pelkkä ilmainen pizza ei enää riitä korvaamaan pelialalla ilmaisia ylitöitä. Pelialalla työskentelevät haluavat kunnolliset työajat ja kunnolliset korvaukset ylitöistä.
Tuoreen kyselyn mukaan Suomessa peliala on selvästi siistimpää kuin muualla. Meillä pakollisia, maksuttomia ylitöitä eli crunchingia tehdään varsin vähän. Harvempi kuin yksi sadasta joutuu tekemään crunchingia usein. Pelialalla puhutaan etäterveistä ylitöistä.
Vasta harva suomalainen peliyritys pystyy toimimaan ilman normaalia ylityötä.
– Muualla maailmassa käytetään enemmän crunchingia eli ilmoitetaan työntekijöille esimerkiksi, ettei töistä poistuta seuraavaan 60 tuntiin kuin pakollisille tauoille ja kuudeksi tunniksi yöksi kotiin nukkumaan. Mitään korvausta ei anneta, jäsenhankintakoordinaattori Milla Pennanen kertoo.
Pennanen työskentelee Insinööriliitossa jäsenhankinnan koordinaattorina. Hän on yksi ammattijärjestö Game Makers of Finlandin perustajista. Ammattijärjestö on Tietoala ry:n jäsenyhdistys ja kuuluu sitä kautta Insinööriliittoon. Pennanen on työskennellyt pelialalla.
Normaalituntien
pitää riittää
Suomessa epäterveitä ylitöitä on tehty Pennasen tietojen mukaan ani harvoin. Toki tiedetään yhden työntekijän nukkuneen lyhyet yöunensa työpaikan keittiön kaapissa, jotta hän pääsi jatkamaan töitä heti aamusta.
Pelien suunnittelua pitää Pennasen mukaan voida tehdä normaaleina työaikoina. Suomessa työaikalaki turvaa tauot, mutta työsuojelutarkastajat ovat joutuneet huomauttamaan ylitöistä. Myös varallaolosta on epäselvyyksiä.
– Ei voi vaatia, että työntekijä lähtee lomalta korjaamaan peliä, jos varallaolosta ei ole sovittu.
Yhdysvalloissa pelaajat ovat suuttuneet yhtiöihin, jotka ilmoittavat teettävänsä töitä 24/7, jotta peli saadaan ajoissa markkinoille.
– Toinen sikäläinen tapa on palkata tekijät ja teettää heillä ilmaisia ylitöitä, mutta pelin julkaisun jälkeen irtisanoa kaikki. Suomessa tämä ei onnistuisi, sillä meillä onneksi puhutaan alan ilmiöistä avoimesti ja osa yrityksistä noudattaa työehtosopimusta.
Pelialalla noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. Alan keskipalkka on 3 800 euroa kuukaudessa.
– Haluamme, että ala voi hyvin ja että pelisäännöt ovat kunnossa.
Työntekijöiden järjestäytymisestä on puhuttu kuutisen vuotta. Pennanen kertoo, ettei pelialalla monikaan koe ammatti-identiteettiään insinööriksi. Siksi tarvittiin oma ammattijärjestö.
Nyt ohjelmoijat, graafikot, insinöörit, myynnin ammattilaiset ja itseoppineet voivat ajaa yhdessä etujaan. Hän huomauttaa, että alalle tullaan monenlaisilla taustoilla.
– Pelialalla on paljon aivan itseoppineita, joilla ei ole lainkaan pelialan koulutusta.
Töihin halutaan
vaikka ilmaiseksi
Nuoret haluavat pelialalla töihin vaikka ilmaiseksi, Pennanen tietää.
– Siinä voi käydä niin, että ilmaiset työt ja ilmaiset ylityöt pilaavat koko elämän. Menee parisuhde ja kaverit. Parempi tapa on, että nuoret palkataan kesäksi harjoittelijoiksi ja heistä parhaat jatkavat työntekijöinä. Tai sitten niin, että nuorille annetaan mentorointia ja välineet kehittää omia pelejään.
Monet ovat rakastuneet peleihin ja niiden suunnitteluun.
Silti parhaat näkymät ovat niillä, joilla on pelialan koulutus jostain suomalaisesta alan yli 30 oppilaitoksesta, joko ammattikorkeakoulusta tai ammattiopistosta. Niistä valmistuu jopa noin tuhat uutta osaajaa vuosittain. Pennanen pitää hyvänä, että osa kouluista tarjoaa valmistuneille opiskelijoille GameLabeja, joissa nuoret voivat kehittää edelleen taitojaan ennen työllistymistä.
Innostus alalle on suurta.
– Halutaan suunnitella kokonaisia kaupunkeja, kehitellä pelialustoja, koodata ja tehdä grafiikkaa. Monet ovat rakastuneet peleihin ja niiden suunnitteluun. Jonkun pitää huolehtia, että tekijät eivät pala loppuun.
Yhdysvalloissa on huomattu, että noin 36-vuotias pelialalla työskentelevä on ns. antanut kaikkensa eli uuvuttanut itsensä työllä.
– Kun ihmiset voivat hyvin, he tekevät töitä hyvin ja jälki on hyvää.
Uusia työntekijöitä haetaan pelialalle jatkuvasti. Seuraavan puolentoista vuoden aikana pelialan odotetaan kasvavan 500 ihmisellä.
– Myös ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on kasvanut. Pari vuotta sitten heitä oli 15 prosenttia alan työvoimasta, nyt jo 27 prosenttia, Pennanen kertoo.
Osa Suomen
vientisektoria
Suomessa toimii noin 250 peliyritystä. Ala on vakiintunut osaksi suomalaista elinkeinoelämää. Liikevaihdolla mitaten Suomi oli toissa vuonna kolmen suurimman pelinkehittäjämaan joukossa.
Muutaman suurimman peliyrityksen, Rovion, Supercellin, Small Giant Gamesin, Nextgamesin ja Remedyn lisäksi Suomessa on lukuisia keskisuuria peliyrityksiä. Vahvimpien joukkoon kuuluu Talouselämän mukaan 20 peliyritystä, joista monen liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa.
– Toisinaan jokin yhdysvaltalainen iso yritys ostaa suomalaisen peliyrityksen, mikä on vain hyvä, koska yleensä se merkitsee isompia resursseja. Annetaan iso summa rahaa ja sanotaan ”kehittäkää hyvä peli”, Pennanen kertoo.
– Ylipäätään alalle on tullut ammattimaista yritysjohtamista, ymmärretään bisneksen päälle. Se on hyvä merkki.
Lisätietoa liitosta saa sivulta peliala.fi
uutiskirje 
