Toukokuussa suomalaiset nostivat asuntolainoja eniten sitten vuoden 2012 kesäkuun. Uusia asuntolainoja nostettiin 1,9 miljardin euron edestä. Asuntolainakanta kasvoi 98,5 miljardiin.
Suomen Pankki kertoo myös, että uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin toukokuussa enemmän kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana. Näitä luottoja nostettiin yhteensä 290 miljoonaa euroa. Kotitalouksilla on vakuudettomia kulutusluottoja kaikkiaan 5,4 miljardin euron edestä.
Kun kaikki luottolaitosten kotitalouksille myöntämät lainat ja luotot lasketaan yhteen, niiden arvo oli toukokuun lopussa 131,9 miljardia.
Vastaavasti kotitalouksien talletuskanta oli 92,4 miljardia. Talletusten keskikorko oli 0,11 prosenttia.
Huomautuksia ja varoitus velkaantumisesta
Suomelle on annettu useita kertoja huomautuksia kotitalouksien velkaantumisesta.
Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi miltei kolme vuotta sitten Suomelle peräti varoituksen asuntokaupan haavoittuvuuksista ja kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta.
Suomen Pankissa on keskusteltu lainakatosta ja positiivisesta luottorekisteristä velkaantumisen hillitsemiseksi.
Kolmen prosentin koronnousu kestettävä
Kotitaloudet voivat itse tehdä stressitestin, kuinka ne pystyvät selviämään lainoistaan. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pankinjohtaja Sami Vallinkoski sanoo, että stressitesti kannattaa tehdä esimerkiksi parin kuukauden lomautusta tai työttömyyttä ajatellen.
Kotitalouksien maksukyvyn pitäisi stressitestin mukaan kestää, vaikka lainojen korot nousisivat 3 prosenttia. Tämän lisäksi tulevat pankin marginaali ja lainanhoitokulut.
Oman asuntolainan lisäksi laskelmissa tulee huomioida myös taloyhtiön lainat.
Etenkin uudiskohteissa taloyhtiöllä voi olla osakkeesta velkaa jopa kolminkertaisesti verrattuna asunnon myyntihintaan. Nämä velat näkyvät osakkeen vastikkeessa, joiden nousuun on syytä olla varautunut.
Jos asunnon velaton myyntihinta on esimerkiksi 200 000 euroa, asunnonostaja joutuu maksamaan vastikkeena lisäksi taloyhtiön velkaa. Stressitestissä pitää huomioida, että koron nousu koskee myös taloyhtiön lainoja. Niiden korot ja kulut näkyvät vastikkeissa.
Rivakampi lyhennystahti ja säästöön
Vastaavasti voi laskea, mitä kolmen prosentin palkanalennus tarkoittaisi perheen taloudelle.
Jos nykyisillä tuloilla ja menoilla kolmen prosentin taso on liian kova, lainaa kannattaa Vallinkosken mukaan lyhentää rivakasti, jos se on mahdollista. Lisäksi kannattaa säästää jonkinlainen puskuri.
Vallinkoski sanoo, ettei lyhennysvapaita ei kannata pitää, sillä kolmen prosentin koron nousu on mahdollinen, vaikka ei lyhyellä aikavälillä todennäköinen.
Lisäksi stressitestissä kannattaa huomioida kaikki luotot, myös luottokorttiluotot.
Pankit testaavat Vallinkosken mukaan asiakkaan maksukykyä yleensä 6 prosentin koron nousun mukaan.