Opiskelijajärjestöjen edustajat kokoontuvat tiistaina Säätytalon edustalle muistuttamaan budjettiriihen aloittavalle hallitukselle koulutuksen kunnianpalautus -lupauksista. Korkeakoulujen rahoitukseen on tehtävä merkittäviä panostuksia jo hallituksen ensimmäisestä budjetista lähtien, vaativat Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK).
– Suurin osa hallituspuolueista vaati keväällä suurin sanoin koulutuksen kunnianpalautusta. Nyt on aika ottaa askel oikeaan suuntaan tekemällä hallitusohjelmassa mainitut panostukset korkeakoulujen perusrahoitukseen täysimääräisinä heti ensimmäisestä budjetista lähtien, vaatii SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.
– Korkeakoulut tarvitsevat näitä rahoja kipeästi, jotta koulutusleikkausten vuoksi kärsinyt laadukas perustoiminta voidaan taata. Lisäksi hallitusohjelmaan kirjattu aloituspaikkojen lisäys vaatii erillisen lisärahoituksen – muutoin kyseessä on leikkaus, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen.
SYL edustaa 132 000 yliopisto-opiskelijaa ja SAMOK 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa Suomessa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielestä tulevaisuuden osaajien koulutus on kurjuuden tiellä, jos ammattikorkeakoulutukseen ei vieläkään panosteta kunnolla. Hallitusta vaaditaan korottamaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta 20 miljoonalla eurolla jo ensi vuonna.
– Leikkausten takia opetushenkilöstöstä on jouduttu karsimaan keskimäärin lähes viidennes. Tämä on johtanut muun muassa lähiopetuksen ja ohjauksen vähenemiseen, jolloin opetuksen laatu on heikentynyt. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, mutta kuinka se on mahdollista, jos valmistuneet ammattilaiset eivät saa työssä tarvittavaa osaamista koulutuksesta? kysyy hallituksen jäsen Ella Joukkola.
”Laastaria avohaavaan”
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ammattikorkeakoulujen rahoitukseen esitetty 5 miljoonan korotus tarkoittaa noin 217 000 euroa yhdelle keskikokoiselle ammattikorkeakoululle. Järjestön mukaan se on noin 0,6 prosentin laastarikorotus yli 20 prosentin rahoitusleikkausten jättämien avohaavojen päälle. Kyseisellä summalla voi palkata esimerkiksi neljä opettajaa, mikä 500 henkilöä työllistävän ammattikorkeakoulun kohdalla se tarkoittaisi alle yhden prosentin nostoa henkilöstömäärään. Monessa ammattikorkeakoulussa henkilöstövähennys on ollut jopa 100 henkilötyövuotta.
SAMOKin Iiris Hynösen mukaan hallituksen tulisi olla huolissaan työelämästä kuuluvista palautteista, joiden mukaan harjoitteluun menevien opiskelijoiden osaaminen on laskenut viime vuosina.
– Mikäli koulutukseen ei panosteta, ei mikään hoitajamitoitus pelasta hoiva-alaa nurkan takana vaanivalta osaamispulalta. Aliresursoitu koulutus voi johtaa myös esimerkiksi vinoihin taloihin ja heikentyvään ruokaturvallisuuteen, jos opettajilla ei ole resursseja varmistaa opiskelijoiden osaamista.
uutiskirje 