IPCC:n keskiviikkona julkistama erikoisraportti meristä ja jäätiköistä kertoo, että ilmastokatastrofi on jo vankasti täällä eikä vain tulevaisuuden uhka. Jäätiköt eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet. Lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat kutistuneet. Valtameret ovat lämmenneet ja merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä, raportissa kerrotaan.
Tulevien muutosten ja niistä koituvien haittavaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan vähentämään.
Raportti tarkastelee valtamerten ja kryosfäärin havaittuja ja ennustettuja muutoksia. Kryosfäärillä tarkoitetaan maapallon lumen ja jään peittämiä alueita: kausittaista tai jatkuvaa lumipeitettä, manner- ja vuoristojäätiköitä, merten, järvien ja jokien jäätä, ikiroutaa sekä talvisin jäätyvää maata.
Merenpinnan nousun kiihtyminen johtuu pääasiassa Grönlannin, Etelämantereen ja vuoristojäätiköiden jäiden sulamisesta. Lisäksi meriveden lämpeneminen lisää veden tilavuutta, eli meret laajenevat, kun ne lämpenevät.
Valtameret ovat lämmenneet sekä pintakerroksista että syvemmistä osista. Merissä esiintyy yhä useammin lämpöaaltoja, eli tilanteita, joissa meren pintakerros lämpenee poikkeuksellisesti aiheuttaen vakavan uhkan paikalliselle eliöstölle. Ilmiö johtuu ihmisten toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä: yli 90 prosenttia maapallon lisääntyneestä lämmöstä on varastoitunut meriin vuodesta 1970 alkaen.
Happamoituminen uhkaa ruuantuotantoa
Valtameret ovat sitoneet noin neljänneksen ihmisten ilmakehään päästämästä hiilidioksidista vuodesta 1980, minkä seurauksena meret ovat happamoituneet. Happamoituminen vaikuttaa merkittävästi meriluontoon ja merten kykyyn tuottaa ravintoa ihmisille.
– Ymmärryksemme ilmastonmuutoksen etenemisestä paranee jatkuvasti. Todennetut maailmanlaajuiset muutokset merissä sekä jää- ja lumiolosuhteissa koskevat suoraan myös Suomea. Raportti osoittaa, että meidän on sitouduttava ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, Suomessa ja globaalisti, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.
Maailmalla merenpinnan nousu uhkaa kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa.
– Raportti kirittää myös Suomen ilmastotoimia. Voimme johtaa esimerkillä olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista ensi vuonna, ympäristöministeri Krista Mikkonen sanoo.
Useilla arktisilla alueilla jo tapahtuneet muutokset lumipeitteessä, jääpeitteessä ja ikiroudassa ovat heikentäneet ruokaturvaa, vaikuttaneet veden määrään ja laatuun sekä vaikuttaneet kielteisesti alueen asukkaiden terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Arktisella alueella asuu pysyvästi noin neljä miljoonaa ihmistä, joista kymmenen prosenttia on alkuperäiskansojen edustajia.
Vaikutukset näkyvät jo
Raportin mukaan kryosfäärin muutokset ovat jo vaikuttaneet vuoristojen ja napa-alueiden lajistoon sekä maalla että makeissa vesissä. Kylmiin ja lumisiin vuoristo-olosuhteisiin sopeutuneet lajit ovat vetäytyneet yhä ylemmäs, ja ne ovat korvautuneet lämpimämmiltä alueilta levittäytyneillä lajeilla.
Lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen on lisännyt maastopaloja etenkin pohjoisilla alueilla. Ikirouta on valtava hiilivarasto, jonka purkautuminen ilmakehään uhkaa kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Merten lämpeneminen ja jääpeitteen pieneneminen muuttaa lajien levinneisyyttä. Rannikoiden ekosysteemeistä pahimmin vaarantuneita ovat trooppiset koralliriutat, kalliorantojen kelppimetsät sekä meriruohoniityt. Myös merenrantakosteikoiden ja mangrovemetsien alat ovat pienentyneet. Muutokset johtuvat erityisesti merten lämpenemisestä, poikkeuksellisten lämpöaaltojen lisääntymisestä, happamoitumisesta, meriveden happivajeesta ja merenpinnan noususta.
Muut ihmisten aiheuttamat haitat, kuten lisääntynyt ravinne- ja kiintoainekuormitus meriin sekä rehevöityminen, voimistavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Kaiken kaikkiaan maapallon eläinbiomassan arvioidaan laskevan 15 prosentilla vuosisadan loppuun mennessä, minkä seurauksena myös kalansaaliit todennäköisesti pienenevät erityisesti trooppisilla merialueilla.
Asukkaiden elämä mullistuu
Ennustetut muutokset vaikuttavat erityisesti rannikoiden ja arktisen alueen asukkaisiin
Valtamerten pinta nousee kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta riippuen noin 28–110 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä. Kerran sadassa vuodessa esiintyneet äärimmäiset tulvat muuttuvat etenkin päiväntasaajan tienoilla vuotuisiksi vuoteen 2050 mennessä.
Jos sopeutumisen eteen ei tehdä merkittäviä ponnistuksia nyt, tulvavahinkojen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa jopa sata- tai tuhatkertaisiksi nykyiseen verrattuna. Tulvien alle ovat vaarassa jäädä erityisesti alavien rannikoiden miljoonakaupungit ja saarivaltiot. Sataa vuotta pidemmälle ulottuvat arviot ovat vielä epävarmoja, mutta ne ennakoivat korkeiden päästöjen jatkumisen voivan johtaa useiden metrien merenpinnan nousuun.
Kryosfäärin muutokset vaikuttavat vesivaroihin ja siten energiantuotantoon ja kasteluun. Muutokset vaikuttavat myös puhtaan veden saatavuuteen vuoristoalueiden alaosissa sekä elintarviketurvaan ja ihmisten toimeentuloon arktisella alueella.
Raportissa on toivoakin. Merten ja kryosfäärin muutoksia voidaan hillitä leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi lähivuosikymmeninä.
Päästöjen vähentämisen lisäksi muutosten aiheuttamia haittoja voidaan vähentää sopeutumistoimilla, joita ovat rannikkoalueiden tulvasuojelun parantaminen, luonnonsuojelualueiden verkostot, elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen sekä merten luonnonvarojen ekosysteemipohjainen hallinta ja kestävä hyödyntäminen.
uutiskirje 
