KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Hasankeyf jää patoaltaan alle

Ilisun pato on Turkin neljänneksi suurin. Se sijaitsee sadan kilometrin päässä alavirtaan Hasankeyfista, joka tulee jäämään patoaltaan alle. Padon rakentaminen aloitettiin vuonna 2006.

Ilisun pato on Turkin neljänneksi suurin. Se sijaitsee sadan kilometrin päässä alavirtaan Hasankeyfista, joka tulee jäämään patoaltaan alle. Padon rakentaminen aloitettiin vuonna 2006. Kuva: Jérémie Berlioux

Heinäkuun lopussa alettiin täyttää Ilisun patoallasta Kaakkois-Turkissa. Jo lähiviikkoina Hasankeyfin kaupunki, jossa on ollut asutusta 12 000 vuotta, peittyy tulvan alle ja sen asukkaat on siirretty pakkoevakkoon.

Hasankeyf, Turkki – Jérémie Berlioux
29.9.2019 8.45
Fediverse-instanssi:

Yksi maailman vanhimmista asutuista paikoista

Batmanin maakunnassa Turkissa sijaitseva Hasankeyf on yksi maailman vanhimmista asutuista paikoista. Siellä on asuttu jo 12 000 vuoden ajan.

Vuonna 2006 alettiin rakentaa Ilisun patoa, jonka allas peittää Hasankeyfin jo lähiviikkoina.

Turkin hallitus on antanut Hasankeyfin asukkaille lokakuun 8. päivään saakka aikaa poistua kaupungista.

Arkeologit ovat ehtineet tutkia vain 10 prosenttia alueesta.

Hasankeyf ei kuulu Unescon maailmanperintölistalle, koska Turkin valtio ei ole tehnyt siitä hakemusta.

Ridvan Aydi, tyylikäs vajaa kuusikymppinen mies ei pysty peittämään irvistystään, kun hän katsoo kallioniemekkeen takaa avautuvaa näkymää Tigrisjoen laaksoon ja Hasankeyfin pieneen kaupunkiin.

– Valtio sanoi tekevänsä kaikkensa suojellakseen tämän laakson historian perintöä, Aydi kertoo.

– Onko näiden luolakirkkojen upottaminen neljänkymmenen metrin syvyyteen veden alle todella niiden suojelemista? hän kysyy osoittaen luolia joen rannan tuntumassa.

Tämä laakso on nähnyt yli kahdenkymmenen sivilisaation seuraavan toisiaan. Jo pian se jää sadan kilometrin päässä sijaitsevan Ilisun voimalaitoksen tekojärven alle.

Pelastakaa Hasankeyf -järjestön tiedottajana toimivan Aydin mukaan mikään ei voi oikeuttaa tulevaa vedenpaisumusta.

– Hasankeyfissa on ollut asutusta 12 000 vuotta. Padon on suunniteltu kestävän 50 tai 60 vuotta. Ei niitä voi edes verrata: täällä on tekeillä valtava rikos.

Vähintään 15 000 ihmistä (alueen puolustajien mukaan jopa 75 000) 85 kylästä ja kaupungista joutuu lähtemään tämän valtavan hankkeen tieltä. Voimalaitoksen tarkoituksena on tuottaa 1 200 megawattia sähköä, mikä on alle 2 prosenttia Turkin energiankulutuksesta.

Padon poliittinen tarkoitus

Hasankeyfin kaupunki sijaitsee Tigrisjoen ylle kurottelevan kielekkeen juurella. Kalliolla on vanha linnake. Vuosisatoja asuttuna olleisiin pieniin laaksoihin, joissa sijaitsivat Hasankeyfin basaarit, on nyt rakennettu valtava muuri. Sen on tarkoitus estää rakenteiden romahtaminen veden alla, kun tekojärvi täyttyy.

Moskeijoiden, kirkkojen ja palatsien koristaman Hasankeyfin ympärillä on 5 000 tai jopa 7 000 asuntoluolaa. Se on upeassa maisemassa sijaitseva historiallinen aarre.

Hasankeyf ylhäältä kalliolinnakkeelta nähtynä. Kolme pilari Tigrisjoessa ovat jäänne sillasta, joka aikoinaan oli maailman pisin keskiaikaisen silta. Kauemmaksi rannasta on rakennettu uusi asuinalue, joka ei jää patoaltaan veden alle.

Hasankeyf ylhäältä kalliolinnakkeelta nähtynä. Kolme pilari Tigrisjoessa ovat jäänne sillasta, joka aikoinaan oli maailman pisin keskiaikaisen silta. Kauemmaksi rannasta on rakennettu uusi asuinalue, joka ei jää patoaltaan veden alle. Kuva: Jérémie Berlioux

Kaupungin puolustajien mukaan Ilisun padon tärkein tehtävä ei edes ole sähköntuotanto. Alue on Turkin valtion PKK:ta (Kurdistanin työväenpuoluetta) vastaan käymän konfliktin keskiössä. Vuodesta 1984 lähtien sota on johtanut yli 40 000 ihmisen kuolemaan, ja sadat tuhannet ovat paenneet alueelta.

Hasankeyfin laakso, jossa on tuhansia rotkoja ja luolia, on kauan ollut sissijoukkojen kulkureittinä Irakin ja Anatolian vuorten välillä.

– Päätöksen padon rakentamisesta teki 1980-luvulla kansallisen turvallisuuden neuvosto, joka silloin oli maan vaikutusvaltaisin elin. Tarkoituksena oli lujittaa hallituksen otetta alueesta sekä estää PKK:n joukkojen kulku, Cetin Bato kertoo.

Bato on kurdimyönteisen HDP-oppositiopuolueen jäsen.

Turismipuheet porkkanana

Ilisun patoa suunniteltiin jo 1950-luvulla, mutta projektia lykättiin, koska sitä pidettiin kalliina ja teknisesti vaikeana. Lopulta se päätyi osaksi 1980-luvulla aloitettua Kaakkois-Anatolian projektia (GAP), jonka viralliseksi tavoitteeksi asetettiin alueen kehittäminen parantamalla sen infrastruktuuria.

Hankkeen ajajilla oli kuitenkin alusta asti mielessä myös turvallisuuskysymykset. Sen 22 rakennuskohdetta muodostavat vesiesteitä PKK:n joukkojen liikkeille. Viranomaiset ovatkin puhuneet niistä ”turvapatoina”.

– Ilisun padolla Ankara jakaa Kurdistanin ja pyrkii hävittämään historiamme ja kulttuurimme, Cetin Bato sanoo.

Jotta alueen väestö nielisi katkeran kalkin, valtio lupasi, että siitä kehitetään matkailukohde. Vain linnake jää vedenpinnan yläpuolelle, ja sen rannalle rakennetaan ”antiikin ajan satama”.

Cetin Bato äitinsä talon katolla Hasankeyfin tilalle rakennetussa uudessa kaupungissa. Bato kuuluu oppositiopuolue HDP:hen.

Cetin Bato äitinsä talon katolla Hasankeyfin tilalle rakennetussa uudessa kaupungissa. Bato kuuluu oppositiopuolue HDP:hen. Kuva: Jérémie Berlioux

Viranomaiset ovat puhuneet sukeltamisesta, vesiskoottereista ja muusta vesiurheilusta. Missä, milloin ja miten tämä toteutuisi, sitä ei kukaan vielä tiedä. Kunta kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin.

Ridvan Aydin mielestä matkailuhankkeet ovat loukkaus Hasankeyfin ainutlaatuista perintöä kohtaan.

– Kaupunki houkuttelee nytkin matkailijoita. Se täyttää yhdeksän Unescon kymmenestä kriteeristä, joista yhdenkin täyttyminen riittäisi pääsyyn Unescon listalle. Miten paljon potentiaalia tällaisella paikalla olisi matkailukohteena? hän kysyy.

Turkin valtio ei kuitenkaan ole koskaan hakenut Hasankeyfin listaamista Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon. Lisäksi investoinnit seudun kehittämiseen ovat olleet kiellettyjä 1980-luvulta asti.

– En saa lupaa edes lisäkerroksen rakentamiseen talooni, Cetin Bato sanoo.

Laakso ei siis koskaan ole saanut edes mahdollisuutta tarttua matkailun tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Uusi, harmaa kaupunki

Hasankeyfin asukkaat valmistautuvat lähtemään. Patoa lähimpänä sijainneet kylät on jo evakuoitu ja ne ovat jääneet veden alle. Ihmiset ovat muuttamassa uuteen kaupunkiin, jota rakennetaan Tigrisjoen vastarannalle, kauemmaksi nousevasta vedestä.

Uusi kaupunki on joukko identtisiä, auringon korventamia harmaita taloja. Niillä ei ole pihoja, puita eikä varjoa. Perheet joutuvat ostamaan uuden asuntonsa. Hinta on noin 140 000–180 000 liiraa (22 000–28 000 euroa).

Valtion maksama korvaus menetetystä omaisuudesta ei riitä kustannusten kattamiseen. Useimmat häädetyt perheet ovat joutuneet ottamaan lainaa pystyäkseen pakenemaan suurta tulvaa.

Taustalla näkyvän padon allasta ryhdyttiin täyttämään heinäkuun lopulla. Kuva on elokuulta.

Taustalla näkyvän padon allasta ryhdyttiin täyttämään heinäkuun lopulla. Kuva on elokuulta. Kuva: Jérémie Berlioux

Kaikki eivät kuitenkaan voi muuttaa uuteen kaupunkiin. Eräs heistä on 26-vuotias Eyüp, joka asuu yhdessä alueen luolista. Hänen perheensä omistaa 140 lammasta ja vuohta.

– Ei niille ole paikkaa uudessa kaupungissa, hän sanoo.

Valtio on myös päättänyt, että vuoden 2014 jälkeen naimisiin menneet pariskunnat – kuten Eyüp ja hänen vaimonsa – eivät saa lupaa muuttaa uuteen kaupunkiin.

– Täällä ei ole työpaikkoja. Vain eläkeläiset ja virkamiehet voivat asua täällä, sanoo Mazlum Yildirimer, 28-vuotias opas.

Mazlum on perheestään ainoa, jolla on työpaikka. Kun tekoallas on kokonaan täyttynyt viiden vuoden sisällä, yksikään suunnitelluista matkailukohteista ei ole vielä valmis vastaanottamaan turisteja. Mazlum harkitsee muuttoa pois kotiseudultaan, koska hänen elantonsa näyttää jäävän veden alle.

Myös Eyüp on jo suunnitellut tulevaisuutta muualla.

– Jos emme ensi kevääseen mennessä ole löytäneet paikkaa, jossa pitää eläimiämme, lähden rakennustyömaille Länsi-Turkkiin, hän kertoo.

Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen

Yksi maailman vanhimmista asutuista paikoista

Batmanin maakunnassa Turkissa sijaitseva Hasankeyf on yksi maailman vanhimmista asutuista paikoista. Siellä on asuttu jo 12 000 vuoden ajan.

Vuonna 2006 alettiin rakentaa Ilisun patoa, jonka allas peittää Hasankeyfin jo lähiviikkoina.

Turkin hallitus on antanut Hasankeyfin asukkaille lokakuun 8. päivään saakka aikaa poistua kaupungista.

Arkeologit ovat ehtineet tutkia vain 10 prosenttia alueesta.

Hasankeyf ei kuulu Unescon maailmanperintölistalle, koska Turkin valtio ei ole tehnyt siitä hakemusta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiinalaislasten riski kuolla valtiolliseen väkivaltaan on maailman huippua. Hautajaissaattue suree kahta Israelin iskuihin menehtynyttä lasta Gazassa.

Ennätysmäärä konfliktien alla eläviä lapsia on väkivallan ja sotarikosten uhreja

Kuvituskuvassa venezuelalaiset pyytävät humanitaarista apua vuoden 2019 kriisissä. Maanjäristys tapahtui valtiossa, joka on vuosikymmenten jatkuvien kriisien kurittama.

Venezuelan maanjäristysten uhrit tarvitsevat lisää apua

Joka neljäs kuubalainen määrittelee itsensä afrotaustaiseksi. Kuuban talouskriisi tekee etenkin afrokuubalaisista naisista entistä haavoittuvampia.

Kuuban kriisi syventää eriarvoisuutta

RSF-joukkoja Darfurista paennut sudanilaisnainen Ouré Cassonin pakolaisleirillä naapurimaassa Tšadissa.

Terveisiä maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä

Uusimmat

Norjalainen Blix ja Ramm -sarja on pohjoismaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan

Palestiinalaislasten riski kuolla valtiolliseen väkivaltaan on maailman huippua. Hautajaissaattue suree kahta Israelin iskuihin menehtynyttä lasta Gazassa.

Ennätysmäärä konfliktien alla eläviä lapsia on väkivallan ja sotarikosten uhreja

Kuka murhaa hammaslääkäreitä ja miksi? – Anoppi auttaa rikostutkija Amos Kediriä esikoisestaan palkitun Mikko Koivusalon dekkarissa

Sen lisäksi, että velkajarrusopimuksen mukainen finanssipolitiikan linja tässä karkaa, myös sen tuoma institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi, toteaa Jussi Ahokas.

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

 
02

Suomi muuttui, Kaurismäki kuvasi – rumasta ja harmaasta vieraaksi ja vaaralliseksi

 
03

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

 
04

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

 
05

Ministeri Rantaselta unohtui olennainen Ceutan tapahtumista: ”Suomen rajavaltiona tulisi tukea solidaarisuutta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Venezuelan maanjäristysten uhrit tarvitsevat lisää apua

07.08.2026

Kuuban kriisi syventää eriarvoisuutta

07.08.2026

Terveisiä maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä

07.08.2026

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

06.08.2026

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

05.08.2026

Seuraavan hallituksen taakka kasvaa: Orpon hallitus pakoilee vastuuta yli kahden miljardin euron edestä

05.08.2026

Koskela ihmettelee Purran budjettiesitystä: ”Uusi kallis riippakivi”

05.08.2026

Mielipide: Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kuntoon!

04.08.2026

Ministeri Rantaselta unohtui olennainen Ceutan tapahtumista: ”Suomen rajavaltiona tulisi tukea solidaarisuutta”

04.08.2026

Yleistyvä tieteen vähättely vie pohjaa globaaleilta ilmastotoimilta

03.08.2026

Mielipide: Rintasyöpäpotilas maksaa hinnan keskustan keskittämispolitiikasta

03.08.2026

Suomi muuttui, Kaurismäki kuvasi – rumasta ja harmaasta vieraaksi ja vaaralliseksi

03.08.2026

Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto

28.07.2026

Kirkkaat katuvalot tuovat turvaa ja ekologisuutta Intian Hyderabadissa

27.07.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset