Vanhuspalvelulakiin ehdotettu henkilöstömitoitus kuumensi tunteita viimeksi viime viikolla budjetin lähetekeskustelussa. Perussuomalaisten ja kokoomuksen mukaan vaalilupaukset on petetty, eikä hoitajamitoitus toteudu luvatusti.
Peruspalveluministeri Krista Kiuru selvensi tilannetta ministeriön verkkosivuilla sunnuntaina.
Sekaannusta on aiheuttanut ensinnäkin se, että ennen vaaleja puhuttiin hoitajamitoituksesta, nyt henkilöstömitoituksesta. Kiurun mukaan terminologia johtuu vallitsevasta lainsäädännöstä ja laatusuosituksista.
Laadukkaiden palvelujen turvaamiseen tarvitaan hoitajien lisäksi muitakin asiakastyötä tekeviä työntekijöitä, kuten asiakkaiden toimintakykyä ylläpitäviä geronomeja, fysio- ja toimintaterapeutteja tai kuntoutuksen ohjaajia.
”Siksi myös heidät voitaisiin laskea välittömän asiakastyön osalta mitoitukseen, kuten nytkin. Sen sijaan hoiva-avustajat huomioitaisiin enää siltä osin, kun he tekevät välitöntä hoivatyötä. Laitosapulaisia ei huomioitaisi enää ollenkaan välittömän asiakastyön piiriin, toisin kuin nyt, vaan työ olisi jatkossa vain tukipalvelua”, Kiuru vetää rajaa.
Suosituksesta lain tasolle
Tärkein muutos on hänen mukaansa se, että työntekijät voitaisiin laskea henkilöstömitoitukseen enää vain silloin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä.
”Suositustasolla oleva nykyinen henkilöstömitoitus muuttuu siis aidosti sellaiseksi laajasti toivotuksi hoitajamitoitukseksi, jossa otetaan huomioon jatkossa vain todellinen välitön asiakastyö. Hoitajien nykyinen ’pyykkäys- ja siivousmitoitus’ jää historiaan.
Kiurun mukaan väitteet siitä, mitoitukseen saisi laskea mukaan esimerkiksi yksiköiden johtotehtävissä olevia ja opiskelijoita, eivät pidä paikkaansa.
”Päinvastoin, tältäkin osin mitoitus kiristyy.”
Näitä väitteitä on kuultu opposition penkeiltä pitkin syksyä kyselytunneilla ja muissa täysistunnoissa.
Edellinen hallitus heikensi suositusta
Edellinen hallitus antoi vanhuspalveluiden laatusuosituksen vuonna 2017.
”Silloin esitettiin kymmenien miljoonien säästöjä henkilöstörakenteen heikentämisen kautta toteutettavaksi. Vanhuspalveluiden kriisi on opettanut, että Suomella ei ole varaa leikata henkilöstömitoitusta, vaan parantaa sitä”, Kiuru kirjoittaa.
Muutos nykyiseen laskentamalliin uudessa laissa tulee olemaan se, että välillistä tukipalvelutyötä ei enää laskettaisi mitoitukseen. Lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaan tukipalvelutyötä olisi yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys, sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto.
Myöhemmin myös välillisen työn mitoituksesta tulee Kiurun mukaan säätää lailla.
Lain myötä iäkkäät asukkaat saavat laadukkaampia, yksilöllisempiä palveluja ja enemmän työntekijän aikaa. Hoitajille väljempi mitoitus ja työnkuva tarkoittavat sitä, että asiakastyölle jää enemmän aikaa.
Mitoituksessa heti vain välitön asiakastyö
Entä väitteet siitä, että henkilöstömitoitus tulee voimaan vasta aprillipäivänä vuonna 2023 ja se jää siis seuraavan hallituksen hoidettavaksi?
Kiurun mukaan ei pidä paikkansa, että mitoitus tulee voimaan vasta vuonna 2023. Jos eduskunta hyväksyy lain, sitova mitoitus tulee voimaan 1.8. ensi vuonna. Siinä henkilöstömitoitus on vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti ja mitoitukseen lasketaan vain välitöntä asiakastyötä tekevät.
Lakiin tulee kuitenkin siirtymäaika, jotta kunnat ja palveluntuottajat voisivat saada muutokset tehtyä hallitusti.
Kiurun mukaan siirtymäaikana 0,7-mitoituksen voisi alittaa vain, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan potilasturvallisuudesta ja palveluiden laadusta.
”Jokaisessa yksikössä pitäisi kuitenkin olla vähintään viisi työntekijää kymmentä asiakasta kohden. Siirtymäajalla olisi erityisen tärkeää, että valvonta toimii, ja laiminlyöneille on nollatoleranssi. Valvontaviranomaisten puuttumisen mahdollisuudet eivät enää perustu jatkossa suosituspohjaan, vaan vallitsevaan lainsäädäntöön.”
Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy 15.11. Varsinainen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokauden aikana.
Hallituksen esitys toisen vaiheen uudistuksista annetaan kevätistuntokaudella. Niillä on Kiurun mukaan tarkoitus parantaa vanhustenpalveluita myös laajasti muutoinkin, kun vain ympärivuorokautisessa hoivassa.
uutiskirje 
