Suomi työstää parhaillaan EU-puheenjohtajana esitystä unionin monivuotisesta budjetista tämän viikon lopulla pidettävälle huippukokoukselle.
Hankalimpia tehtäviä Suomen EU-puheenjohtajakaudella on hakea sopua unionin tulevasta rahojen käytöstä eli pitkän aikavälin kehysbudjetista kaudelle 2021–2027. Parhaillaan Suomi työstää paperia EU:n jäsenmaiden johtajien huippukokoukselle kehysvalmistelun vauhdittamiseksi.
Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi viime viikolla Brysselissä Euroopan alueiden komitealle, että Suomen esitys avaa EU-johtajille mahdollisuuden keskittyä oleellisiin asioihin kehyskeskustelussa. Suomen esityspaperia käsiteltiin jo viime viikolla EU-suurlähettiläiden kesken.
Virkamieslähteet kertovat puolestaan, että aluepolitiikan säädöksiä on käyty työryhmissä läpi rivi riviltä. Säädöksistä avattiin syyskuussa Suomen johdolla uudelleen kolmikantainen trilogi-käsittely Euroopan komission, parlamentin ja EU-maiden kesken.
Suomi saamassa loivan korotuksen?
Komissio esittää kaudelle 2021–2027 aluetukiin 331 miljardia euroa. Tämä linjaus toisi isoja leikkauksia alueille.
Leikkausten taustalla on Britannian EU-erosta aiheutuva tulojen supistuminen, mutta myös tarve käyttää EU-rahoja enemmän yhteiseen puolustukseen ja turvallisuuteen, tutkimukseen, ilmastotoimiin sekä maahanmuuton hallintaan.
Suomen EU-aluetuet kuitenkin kasvaisivat lievästi, sillä laskentaperusteena on talouskehitys alueilla vuosina 2014–2016. Neuvottelijoilla on jo tiedossa tuoreemmat luvut, mutta ne eivät ole vielä julkisia.
Aluetukia halutaan leikata vielä lisää
Aluetukiin vaikuttaa myös se, kuinka suureksi EU:n monivuotinen rahoituskehys muotoutuu jäsenmaiden ja EU-instituutioiden kädenväännössä. Komissio esittää rahoituskehyksen perustaksi 1,11 prosenttia EU27-maiden kansantuotteesta, mutta Euroopan parlamentti ja alueiden komitea vaativat väljempää kehystä (1,3 %).
Moni jäsenmaa suosisi tiukkaa säästölinjaa. Suomi ei ennakkotiedon mukaan sisällytä vielä lukuja paperiinsa. Alueiden komitean virkamieslähde kertoo, että Brysselissä pelätään Suomen esittävän selvästi pienempää budjettia, haarukkana 1,03–1,06 %. Se toisi lisää leikkauksia aluetukiin.
Suomen yritys löytää tällä viikolla sopu EU-rahoituskehyksen elementeistä saa Brysselissä kiitosta, mutta läpimurtoon ei uskota. Yleisin veikkaus on, että suuria ristiriitoja jää ratkottaviksi Saksan EU-puheenjohtajakaudelle syksyyn 2020.
”Juna liikkeelle ensi keväänä”
Virkamieslähteiden mukaan kulissien takana on neuvoteltu tiiviisti ja ”juna on pidetty raiteilla”. Moni iso asia on yhä auki.
Aluetukia aiotaan keskittää älykkään ja vihreän kasvun tueksi, mutta muutamat jäsenmaat vierastavat sitovaa teemallista keskittämistä.
Lisäksi esillä on aluetukien vahvempi kytkentä talouspolitiikan koordinointiin ja maakohtaisiin makrotaloudellisiin arvioihin eli eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Kaupungeille korvamerkittyjä tukia aiotaan korottaa.
Suomen tärkeänä pitämä oikeusvaltioperiaatteen kytkentä aluetukiin vaatii vielä kypsyttelyä. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ei esiinny kriteerinä aluetukisäännöstössä, mutta se on mukana rahoituskehystä koskevassa komission esityksessä.
– Junan suunta alkaa olla selvillä, arvioi avainpaikalta aluetuki- ja rahoitusvalmisteluja seuraava EU-virkamies.
Euroopan komissio toivoo jäsenmailta jo ensi kevätkaudella kypsyteltyjä ohjelma-asiakirjoja. Alueilla on edessä työntäyteinen talvi.
– Kun juna saadaan liikkeelle, sen tulee liikkua nopeasti ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja päästöjen vähentämisen suuntaan, EU-virkamies tiivistää.