KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Antti Rautiainen: Nielaiseeko Venäjä Valko-Venäjän?

Venäjä tuskin käyttää voimakeinoja niin kauan kuin Lukašenka on vallassa. Arkistokuvassa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka (vas.)  ja Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Venäjä tuskin käyttää voimakeinoja niin kauan kuin Lukašenka on vallassa. Arkistokuvassa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kuva: All Over Press/ EPA/Sergei Ilnitsky

Venäjää kiinnostaa laajentuminen alueille, joiden asukkailla on ainakin osittain venäläinen tai venäjänkielinen identiteetti.

Antti Rautiainen
19.10.2019 17.00

Syyskuun puolessavälissä venäläinen Kommersant-lehti uutisoi Venäjän ja Valko-Venäjän taloussopimuksesta. Lehti oli saanut käsiinsä 6. syyskuuta allekirjoitetun aiesopimuksen, joka ei ole julkinen. Uuden sopimuksen mukaan Venäjä ja Valko-Venäjä muodostavat viimeistään vuonna 2021 yhteisen talousalueen yhdistämällä vero- ja siviililakinsa, ja luomalla yhteisen pankkitarkastuksen, energia- ja tullihallinnon. Lisäksi maksujärjestelmät, investointisuoja ja talous- ja teollisuuspolitiikka on tarkoitus harmonisoida.

Sopimuksen toteutuessa Valko-Venäjä ja Venäjä yhdistyisivät keskenään tiiviimmin kuin Euroopan unionin jäsenmaat. Kumppanina ne olisivat epätasa-arvoisia, Venäjän kansantuote on yli 29 kertaa suurempi kuin Valko-Venäjän. Vaikea kuvitella, että ”yhdistäminen” ja ”harmonisointi” voisi tarkoittaa muuta kuin Venäjän lakien ja käytäntöjen ulottamista Valko-Venäjälle.

Sopimuksen allekirjoittaminen ei vielä tarkoita, että mitään näistä kunnianhimoisista suunnitelmista toteutettaisiin.

Valko-Venäjä ja Venäjä perustivat valtioliiton jo vuonna 1999, vuosituhannen alun suunnitelmien mukaan Venäjän ruplan olisi pitänyt olla maiden yhteinen valuutta vuonna 2005. Silloiset sitoumukset jäivät toteutumatta, eikä Valko-Venäjän itsevaltaisella presidentillä Aljaksandr Lukašenkalla ollut aikeita toteuttaa niitä. Valtioliittoprojekti on aina kaivettu naftaliinista kun Lukašenka on tarvinnut jotain Venäjältä, ja se on sullottu sinne takaisin heti kun jotain tarvitaan länneltä.

Viimeksi Lukašenka kääntyi länteen kun Venäjä valloitti Krimin ja perusti nukkehallituksia Itä-Ukrainaan. Säikähtänyt Lukašenka tuki Ukrainan hallitusta, ja sai diplomaattisen voiton kun rauhansopimuksia tultiin neuvottelemaan Minskiin.

Taloudellisesti sota ja epäsuorasti vaikuttaneet sanktiot olivat Valko-Venäjälle katastrofi, kansantuote laski lähes kolmanneksella. Talousongelmat lienee syy uusille askeleille Venäjän suuntaan.

Vuonna 2018 Venäjä ilmoitti Valko-Venäjälle, että lainoja ei tipu ja halpaa öljyä ei virtaa mikäli valtioliittoprojekti ei edisty. Mikään muu Euroopan maa ei Valko-Venäjää tue, mutta Kiina on lapioinut Lukašenkalle miljardeja.

Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemansa, mutta laajentuminen kiinnostaa lähinnä alueille, joiden asukkailla on ainakin osittain venäläinen tai venäjänkielinen identiteetti (kuten Transnistriassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa), tai jossa venäjä on ainakin hallinnon kieli ja lingua franca (kuten Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa). Näillä reunaehdoilla Valko-Venäjä on miltei ainoa mahdollinen suunta, johon Venäjä voisi vielä laajeta.

Lukašenka tuli valtaan vuonna 1994 vastareaktiona liberalismille ja Neuvostoliiton hajoamiselle. Hän on muuttanut maansa eläväksi Neuvostoliitto-museoksi, todennäköisesti hän hallitsee niin kauan kuin terveys sen sallii.

Venäjä tuskin käyttää voimakeinoja niin kauan kuin Lukašenka on vallassa. Mutta viimeistään silloin kuin valta joskus vaihtuu, Venäjä voi kaivaa esille kaikki lukuisat sopimukset, joita ei ole täytetty.

ILMOITUS
ILMOITUS

Se voi olla itsenäisen Valko-Venäjän viimeinen päivä.

Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään