Koronaviruksen rajoittamistoimet ovat ajaneet tuhannet yritykset ja yrittäjät talousongelmiin. Usein pienten yritysten selviämisessä keskeisessä roolissa on vuokra, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo.
Saramo kiittelee monia kotimaisia vuokranantajia, jotka ovat ilmoittaneet alentavansa yrittäjien vuokria. Sen sijaan esimerkiksi ostoskeskuksia omistavat pääomasijoitusyhtiöt ovat hänen mukaansa olleet hyvin nihkeitä keskustelemaan vuokranalennuksista.
– Ilmeisesti niiden analyysi on, että pienet yritykset menevät konkurssiin joka tapauksessa, ja nyt niiltä otetaan kaikki mikä ehditään, Saramo pohtii.
”Tämä koskee kaikkia heikossa asemassa olevia.”
Vasemmistoliitto on väläyttänyt Paavo Arhinmäen suulla vuokrien alentamista lainsäädännön avulla. Saramo kannattaa ajatusta, mutta nostaa vaihtoehdoksi esiin mallin, jolla kiinteistön omistajaa kannustettaisiin laskemaan vuokria.
– Jos omistaja pudottaisi vuokran esimerkiksi 40 prosenttiin, valtio voisi maksaa jäljelle jäävästä puolet.
Saramo painottaa, että missään nimessä ei voi lähteä malliin, jossa valtio maksaisi koko vuokran.
– Silloin vuokranantajalla ei ole kannustetta laskea vuokria.
Yhtenä pelkona on myös, että kun yrittäjiä aletaan tukea suoraan, tuki menee vuokranantajille. Saramon mukaan ongelma on paitsi tämä myös se, että edessä on helposti hyvin byrokraattinen malli, jos tukihakemuksien kohdalla pitää arvioida mihin se menee.
Elyjä ei luoto poikkeusoloihin
Hallitus antoi torstaina lisätalousarvion, jossa yrittäjille suunnataan suoraa tukea kaikkiaan miljardin edestä. Tästä 700 miljoonaa menee Business Finlandille, joka on perustettu tarjoamaan yrityksille rahoitus- ja kansainvälistymispalveluita. Business Finlandin tuki on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka työllistävät alle 250 henkeä.
Alle viiden hengen yrityksille tukea on tarkoitus saada elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ely). Elyille rahaa osoitettiin 300 miljoonaa. Saramo pelkää, että elyjen kautta tukea ei saada riittävän nopeasti liikkeelle.
– Elyjä ei ole suunniteltu poikkeusoloihin. On ihan sama, kuinka paljon niihin laitetaan rahaa, jos sitä ei pystytä jakamaan. On paljon hyviä juttuja, joita ei voida tehdä, koska ei ole resursseja.
Saramo huomauttaa, että kyse ei ole kyse pelkästään yrittäjien tuista. Työttömiksi jäävien ja lomautettujen tukihakemuksiin tulevat hukkumaan Kela ja työttömyyskassat.
– Tämä koskee kaikkia heikossa asemassa olevia.
Suuryritysten tuki takuita
Kun valtio ilmoitti ensimmäisestä 15 miljardin tukipaketistaan, kuului kritiikkiä, että tuki menee pääosin suurille yrityksille. Näin on, Saramo sanoo, mutta kyse ei ole suorasta tuesta.
– Suurin potti menee isoimmille firmoille, mutta ne ovat takuita. Kaikki isot firmat, joilla tase kestää, saavat valtion takaamaa lainaa. Henkiin jäävät yritykset maksavat velkansa takaisin.
Yksinyrittäjille ja freelancereille hallitus loi mahdollisuuden työttömyysturvaan ensimmäisen kerran.
– Aiemmin heillä ei ole ollut pääsyä työttömyysturvan piiriin, nyt pääsee, vaikka ei lopeta toimintaa. Puhutaan pienituloisten ihmisten selviämisestä, eikä silloin kyse ole vastikkeellisesta tuesta.
1990-luvun lamasta opittu
Saramo on tyytyväinen, että tällä kertaa hallitus toimii toisin kuin 1990-luvun alussa, jolloin tuhannet yritykset päästettiin kaatumaan ja tuki suunnattiin jälkikäteen pankeille. Seurauksena oli massatyöttömyys. Nyt elinkelpoiset yritykset pyritään pitämään tukemalla pystyssä.
– Meidän tarkoituksemme on tukea työpaikkojen säilymistä ja piste. Ei pankkien omistajia, eikä osinkojen maksua. Kaikki hyötyvät, jos firmat pysyvät pystyssä ja maksavat myöhemmin veronsa ja velkansa takaisin.
Juttua muokattu 31.3.2020 klo 10.00. Kuvateksti muutettu. Jutun kuvatekstistä saattoi aiemmin saada värän kuvan yritysten osingonmaksun ja valtion tukien yhteydestä. Vasemmistoliiton mielestä osinkoja maksavien yritysten ei pitäisi olla oikeutettu tukiin, mutta tällaista mekanismia ei tällä hetkellä ole olemassa.