Perussuomalaisten hallituksen nälvintä on kiihtynyt sen jälkeen, kun puolue tipahti mielipidemittauksissa kakkoseksi SDP:n taakse. Perussuomalaiset ovat ajaneet hallitustakin tiukempaa puuttumista kansalaisten perusvapauksiin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio peräsi viime viikolla korona-Suomen johtoon presidentti Sauli Niinistöä vastoin parlamentaarista käytäntöä.
Perussuomalaiset valjastivatkin Niinistön oman politikointinsa työrukkaseksi. Tämän mahdollisti Niinistön hallituksen työn tueksi esittämästä ”nyrkistä” käyty keskustelu.
Kansalaisten luottamus pääministeri Sanna Mariniin on poikkeuksellisen korkeaa.
Presidentinkansliassa tuskin pyrittiin antamaan taustatukea perussuomalaisille.
Luottamus Mariniin kovalla tasolla
Luottamus pääministeri Sanna Mariniin on presidentillistä luokkaa huolimatta, että poikkeusoloissa on eletty kolme viikkoa. Sitä ennen jo valmistauduttiin henkisesti koronaepidemiakriisin hoitamiseen.
Viikonvaiheessa Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidemittauksen mukaan kansalaisista 84 prosenttia on tyytyväisiä pääministeri Marinin toimintaan ja 85 prosenttia Niinistön toimintaan.
Suomalaisista peräti 70 prosenttia katsoo rajoitustoimien olevan sisällöltään sopivia. Vajaa 20 prosenttia pitää niitä liian löyhinä ja 10 prosenttia turhan tiukkoina.
TNS Kantarin tekemän mielipidekyselyn mukaan nykyistä tiukempien rajoitusten takana on yli kolmannes perussuomalaisista. Puolue on omilla kymmenluvuillaan vaatiessaan muita huomattavasti tiukempia rajoituksia.
Myös kristilliset ja kokoomus haluaisivat vielä tiukempaa otetta. Suomalaisten vapaudet olisivat huomattavasti rajatummat, jos koronaepidemia olisi osunut Sipilän hallituskaudelle.
Kansalaisten onneksi näin ei käynyt.
Kipeimmillekin päätöksille kansalaisten tuki
Ennakointi on harvinaisen hankalaa tuntemattoman ja arvaamattomastí käyttäytyvän vihollisen vuoksi. Suomessa on monista muista maista poiketen luotettu hallitukseen ja eduskuntaan huolimatta valmiuslakien käytöstä.
Hallitus on saanut tukea myös oppositiosta, mutta politikointi näyttää valtaavan alaa perussuomalaisen lisäksi myös kokoomuksessa. Viikonvaihteessa oppositiopuolueet vaativat uutta hallitusohjelmaa.
Hallituksesta on moni ministeri vedonnut, että nyt tehdään päätöksiä ja arvion paikka on myöhemmin. Tukea tulee kansalta – ainakin vielä.
Jopa 90 prosenttia pitää koulujen siirtymistä etäopetukseen perusteltuna. Näkemys on tasainen kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä. Lähes 90 prosenttia pitää Uudenmaan rajojen sulkemista oikeana tekona.
Hallitus jatkaa laajoja rajoitustoimia toukokuun puoliväliin, ja ravintolat ovat kiinni toukokuun loppuun. Arviot rajoitustoimenpiteiden kestosta ovat vaihdelleet.
Paineet koronaexitiin näyttävät voimistuvan, mutta vielä hallitus on edennyt terveys edellä päätöksissään. Kovat odotukset kohdistuvat hallituksen tämän viikon kehysriiheen.
Hallitus jakanut vastuuta keskuudessaan
Marin on jakanut taitavasti julkista(kin) vastuuta eri ministereille. Hallitus on tullut julkisuuteen asia edellä eli sektoriministerit ovat tiedottaneet oman alansa tilannekuvasta, päätöksistä ja rajoituksissa.
Tämä korostaa mielikuvaa, että vastuussa on koko hallitus eikä vain pääministeri tai perussuomalaisten mallissa presidentti. Hallitus taas saa mandaattinsa eduskunnalta, mikä on erityisen merkittävä asia poikkeusoloissa.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin on vaatinut siirtymistä valmiuslain soveltamisesta normaaliin lainsäätämismenettelyyn.
Valmiuslakien tarpeellisuudesta käydään vielä pitkä akateeminen keskustelu kriisin jälkeen. Ja tämä on paikallaan: poikkeuslakien varjolla voi valtaa siirtyä vääriin käsiin ja väärin perustein kuten Unkarissa on tapahtunut.
Suomessa tästä ei ole merkkejä, mutta tämä ei poista arvioinnin tarvetta.
Sinnittelyä ja pärjäilyä koronan varjossa
Facebook-päivitysten perusteella ei tulisi ensimmäiseksi mieleen, että suomalaiset kokevat pärjäävänsä koronaepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa.
Tulokset hämmensivät myös Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juha Rahkosta. Hän luonnehtii suomalaisten henkistä kestävyyttä hyväksi.
Rahkonen muistuttaa vain yhden prosentin vastaajista olevan romahtamisen partaalla. Mutta prosentti suomalaisia on noin 50 000 ihmistä, ja parista prosenttiyksikkö on jo 100 000 ihmistä.
Naiset pelkäävät miehiä enemmän romahdusta. Eri ikäluokkien välillä lukema vaihteli nollasta kahteen prosenttiin, mutta kotiäideissä ja -isissä romahduksen partaalla kertoi olevansa jopa kuusi prosenttia vastaajista.
Myös tulot ja koulutus vaikuttavat muutoksen syvyyteen: Mitä suuremmat tulot ja korkeampi koulutus vastaajalla oli, sitä enemmän hän koki koronakriisin vaikuttaneen elämäänsä.
Hauraimpien ihmisten ääni jää katveeseen
Mielipidemittausten mukaan kansalaiset ovat pärjänneet rajoitusten kanssa kohtuullisesti. Aivan varmasti katveeseen jäävät kaikkein hauraimmassa asemassa olevat ihmiset.
Suljettujen päiväkeskusten vanhusasiakkaat, lisääntyvät lastensuojeluperheet, perheväkivallan uhreiksi joutuneet, vammaiset ja monet muut jäävät vaille ääntä.
Viime viikolla Ylellä julkaistun Taloustutkimuksen teettämän kyselyn mukaan yli puolet kaikista vastaajista koki pärjäilevänsä koronavirusepidemian oloissa vielä hyvin, ilman suurempia muutoksia elämässä.
Miehet uskovat selviytymiseensä naisia useammin. Osa aktiivisessa työiässä olevista uskoo innostuneena koronapandemian tuovan yhteiskunnallista muutosta ja uudistumista.
Samassa kyselyssä 11 prosenttia vastaajista oli jopa innostunut siitä, että kriisi voisi tarjota yhteiskunnalle mahdollisuuden uudistua. Nuorimmat ja vanhimmat suhtautuivat muita pessimistisemmin uudistumisajatukseen.
Nuorilla aikuisilla raskasta aikaa
Vahvin taistelutahto oli yli 65-vuotiailla: heistä yli 70 prosenttia uskoo pärjäilevänsä, vaikka heidät on laskettu ikänsä puolesta riskiryhmäksi. Nämä ikäryhmät antoivat muita vahvemman tukensa myös hallituksen toimille TNS Kantarin kyselyssä pitäen niitä oikea-aikaisina ja oikein mitoitettuna.
Eläkeläiset uskovat pärjäävänsä paremmin kuin työntekijät, koululaiset ja opiskelijat kokevat. Nuoret, 18–24 vuotiaiden aikuisten ryhmä koki tilanteen raskaammin kuin esimerkiksi työttömät ja eläkeläiset.
Romahduksen partaalle eläkeläiset päätyvät harvoin. Sen sijaan kyselyn mukaan kotiäidit ja -isät kokevat koronaepidemian voimakkaimmin.
Koronakokemuksiaan julkisuudessa esitelleiden perheiden arkea rassaavat etenkin päivähoidon, koulun ja etätyön yhdistäminen. Opettajan, työntekijän ja vanhemman roolien yhdistäminen on rankkaa.
uutiskirje 
