Pääministeri Sanna Marin (sd.) toisti tänään Ylen ykkösaamun haastattelussa moneen kertaan, että päätöksiä tehdään hyvin epävarmoissa olosuhteissa ja tilannekuvaa päivitetään asiantuntijavoimin koko ajan.
– Tarkastelemme tilannetta ja teemme päätöksiä ajassa, totesi Marin.
Hän ei suostunut ennakoimaan eikä spekuloimaan tulevia päätöksiä. Marin haluaa hallituksensa tekevän päätöksensä epävarmassa tilanteessa sen varmimman asiantuntijatiedon varassa, mikä on saatavissa jatkuvasti muuttuvassa ja täydentyvässä tilanteessa.
Kriisejä ja konflikteja on selätetty erilaisissa päättäjien mielikuvaharjoituksissa, mutta todellisuus on osoittautunut karuksi verrattuna harjoituksiin.
Uudenmaan rajojen avaaminen tehtiin STM:n ja THL:n asiantuntijatiedon pohjalta. Epidemiatieto yllätti osan ministereistä, ja käänsi keskustan pään pikaisen rajojen avaamisen taakse.
Politiikan hektisyydessä varautumisella kapea tila
Epävarmuuden sietämisestä on tullut kestävyyslaji, joka onnistuu toisilta paremmin kuin toisilta. Aikoinaan vasemmistoliiton puoluejohtaja Claes Andersson muotoili politiikan ydinluonteeseen kuuluvan juuri epävarmuuden sietämisen.
Nyt epävarmuuden herkkua on tarjolla niin poliitikoille kuin kansalaisillekin. Koronavirus iski politiikan ytimeen kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaikka moni väittääkin globaalin pandemian olleen ennakoitavissa.
Politiikan luonteeseen kuuluu myös vuosien mittaan raaistunut, nopeita päätöksiä vaativa hektisyys. Tämän kanssa on pitkälti ristiriidassa se, että poliitikot pohtisivat koronaepidemian tyyppisiä totaalisia ilmiöitä kovin vakavasti ennakkoon.
Eduskunnassa(kin) on tulevaisuusvaliokunta, jonka agendalle pandemian tyyppinen tulevaisuuden skenaarioiden rakentaminen kuuluisi luontevasti. Ei ole kuultu, että siellä olisi osattu ennakoida maailman sulkeutuvan.
Kriisejä ja konflikteja on selätetty erilaisissa päättäjien mielikuvaharjoituksissa, mutta todellisuus on osoittautunut karuksi verrattuna harjoituksiin.
Susi tuli – sitä ei osattu pelätä
Varautumisen vaikeus tulevia onnettomuuksia varten näkyy kaikki mielikuvituksen(kin) rajat ylittäneessä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) sotkussa.
Kerrankin olen kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) kanssa samaa mieltä. Hän pohti eilen Radion Ykkösaamussa ilman mitään erityistä syyttelyä sitä, että onko kriiseihin varautuminen Suomessa otettu tosissaan.
Viranomaistoimintaa on hoidettu, mutta silti pandemiaan ei ole osattu varautua. On tehty alkeellisia virheitä hankinnoissa ja jopa perustehtävien hoito on ollut retuperällä.
Ei kriisin johtaminen ole helppoa globaalistikaan. Maailman terveysjärjestö WHO on joutunut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin syytösten kohteeksi tiedon pimittämisestä ja hidastelusta koronaviruksen alkaessa levitä Kiinasta.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola yhtyi vaatimaan tänään globaalia johtajuutta pandemioihin vedoten WHO:n epäonnistumiseen.
uutiskirje 
