KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomessa kiistellään EU-maiden yhteisistä suojavarustehankinnoista – Mistä siinä on oikein kyse?

Monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat tilanneet ja tuoneet suojavarusteita Kiinasta.

Monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat tilanneet ja tuoneet suojavarusteita Kiinasta. Kuva: Lehtikuva/Helmut Fohringer

EU-maat ovat tehneet yhteisiä suojavarustetilauksia koronapandemian aikana. Tilausten taustalla on sopimus, josta on riittänyt vääntöä Suomessa.

Jussi Virkkunen
27.4.2020 11.21

Suomessa on useamman päivän keskusteltu ja kiistelty, miksi Suomi ei osallistunut EU-maiden ensimmäisiin yhteisiin suojavarustehankintoihin. Asia nousi esiin pari viikkoa sitten Ilta-Sanomien toimesta.

Ilta-Sanomien uutisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tilasi sosiaali- ja terveysministeriöltä selvityksen, miksi näin kävi. STM julkaisi selvityksen eilen sunnuntaina verkkosivuillaan.

1. Kyse ei ole uudesta sopimuksesta

EU-jäsenmaiden yhteisten tilausten taustalla on kymmenkunta vuotta sitten iskenyt sikainfluenssapandemia. Sen jälkeen Suomi oli aktiivisesti mukana valmistelemassa EU:n yhteishankintasopimusta, joka viralliselta nimeltään on Joint Procurement Agreement (JTP).

Selvityksessä kirjoitetaan, että tuolloin asiaa ajateltiin ja arvioitiin pandeemisen influenssarokotteen ja myös viruslääkkeen saamisen kannalta. Sopimuksen valmistuttua Suomessa hallitus päätti jäädä sen ulkopuolelle, koska arvion mukaan Suomi kykenisi itse EU-yhteishankintamenettelyä paremmin hankkimaan rokotteita. Selvityksessä nostetaan esiin myös sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välinen yhteys.

Vuonna 2014 Suomi tuli mukaan sopimukseen niin sanottuna tarkkailijajäsenenä, mikä ei siis oikeuttanut osallistumaan mahdollisiin suojavarustehankintoihin.

2. Päätös liittyä ja byrokratian rattaat

Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä oli jo ennen koronapandemia päätetty, että Suomi allekirjoittaa sopimuksen. Tuolloin asiaa ei kuitenkaan pidetty kiireellisenä.

Tämän vuoden helmikuussa STM:ssä päätettiin aloittaa valmistelu, jotta Suomi voisi liittyä sopimukseen hyvin nopealla aikataululla. Sitten peliin astui melkoinen byrokraattinen kömmähdys, jonka taustalla oli ministeriössä vuonna 2017 tehty organisaatiouudistus.

Uudistuksessa sopimuksesta valmisteluvastuussa ollut työntekijä siirtyi ensin toiselle osastolle ministeriössä, sitten virkavapaalle ja lopulta kokonaan pois ministeriöstä.

– Alun perin asian valmistelusta vastanneen virkamiehen osastolla oli käsitys, että henkilön siirtymisen myötä myös JPA:han liittymisen valmisteluvastuu siirtyi toiselle osastolle.

Ja kun asia ei ennen koronapandemian kärjistymistä ollut kiireellinen, ei vähintäänkin sekava tilanne ollut kenenkään tarkassa tiedossa. Oli kaksi osastoa, joista molemmat olettivat toisen olevan selvityksessä pitkällä.

– Tilanteen selviäminen kesti vajaa neljä viikkoa. Kun vastuuosasto selvisi ja asialle osoitettiin valmistelija, valmistelu lähti ripeästi käyntiin 16.3.2020, selvityksessä kirjoitetaan.

3. Ministereiden roolit

Erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen toiminta asian tiimoilta on ollut tarkastelussa. Eikä ihme, ministereiden tehtävä kun on johtaa ministeriöitään, ja kyseinen tapaus on malliesimerkki tilanteesta, jossa johtamista ei ole tapahtunut.

Selvityksessä kerrotaan, että 25. helmikuuta Pekonen, yksi hänen erityisavustajistaan sekä valtiosihteeri Saila Ruuth osallistuivat epäviralliseen tilannekatsaukseen. Katsaukseen osallistui myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)

Tilaisuudessa nousi esiin yhteishankintasopimus. Selvityksen mukaan Pekoselle jäi katsauksen jälkeen käsitys, että sopimukseen liittymisen valmistelu etenee nopeasti.

– Koska EU-hankinnat eivät lääkkeitä ja rokotteita lukuun ottamatta kuulu ministeri Pekosen vastuulle, hankintojen aikataulua ei esitelty hänelle sopimukseen liittymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Näin ollen hänellä ei ollut syytä epäillä, etteikö Suomi olisi voinut ehtiä avoinna oleviin hakuihin, selvityksessä kirjoitetaan.

Sopimukseen Suomi liittyi kuukausi sitten 27. maaliskuuta.

4. Hankinta hidasta

Viimeistään Huoltovarmuuskeskuksen täysin epäonnistuneiden ensimmäisten suojavarustehankintojen jälkeen meteli Suomen valmistautumisesta koronaan on ollut kovaa. Sekoilu EU-sopimukseen liittymisestä toi siihen vielä uuden, todella hämmentävän kierteen.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että yhteishankinnat ovat hyvin hitaita. Osa jo tehdyistä tilauksista saattaa saapua vasta ensi vuoden puolella.

– Yhteishankintaan osallistuneet jäsenmaat eivät tietojeni mukaan ole saamassa tätä kautta tavaraa mahdollisesti vielä viikkoihin, Pekonen kirjoitti viikko sitten Facebook-sivuillaan.

5. Johtopäätös

STM:n tilaama selvitys päättyy kahteen johtopäätökseen, joista ainakin toinen vaikuttaa itsestäänselvyydessään melkein ironiselta.

– On aina selvitettävä, mitä keskeneräisiä töitä pitkälle virkavapaalle jäävällä tai irtisanoutuneella työntekijällä on, sekä huolehdittava niiden siirtämisestä toiselle henkilölle.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään