Suomessa on useamman päivän keskusteltu ja kiistelty, miksi Suomi ei osallistunut EU-maiden ensimmäisiin yhteisiin suojavarustehankintoihin. Asia nousi esiin pari viikkoa sitten Ilta-Sanomien toimesta.
Ilta-Sanomien uutisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tilasi sosiaali- ja terveysministeriöltä selvityksen, miksi näin kävi. STM julkaisi selvityksen eilen sunnuntaina verkkosivuillaan.
1. Kyse ei ole uudesta sopimuksesta
EU-jäsenmaiden yhteisten tilausten taustalla on kymmenkunta vuotta sitten iskenyt sikainfluenssapandemia. Sen jälkeen Suomi oli aktiivisesti mukana valmistelemassa EU:n yhteishankintasopimusta, joka viralliselta nimeltään on Joint Procurement Agreement (JTP).
Selvityksessä kirjoitetaan, että tuolloin asiaa ajateltiin ja arvioitiin pandeemisen influenssarokotteen ja myös viruslääkkeen saamisen kannalta. Sopimuksen valmistuttua Suomessa hallitus päätti jäädä sen ulkopuolelle, koska arvion mukaan Suomi kykenisi itse EU-yhteishankintamenettelyä paremmin hankkimaan rokotteita. Selvityksessä nostetaan esiin myös sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välinen yhteys.
Vuonna 2014 Suomi tuli mukaan sopimukseen niin sanottuna tarkkailijajäsenenä, mikä ei siis oikeuttanut osallistumaan mahdollisiin suojavarustehankintoihin.
2. Päätös liittyä ja byrokratian rattaat
Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä oli jo ennen koronapandemia päätetty, että Suomi allekirjoittaa sopimuksen. Tuolloin asiaa ei kuitenkaan pidetty kiireellisenä.
Tämän vuoden helmikuussa STM:ssä päätettiin aloittaa valmistelu, jotta Suomi voisi liittyä sopimukseen hyvin nopealla aikataululla. Sitten peliin astui melkoinen byrokraattinen kömmähdys, jonka taustalla oli ministeriössä vuonna 2017 tehty organisaatiouudistus.
Uudistuksessa sopimuksesta valmisteluvastuussa ollut työntekijä siirtyi ensin toiselle osastolle ministeriössä, sitten virkavapaalle ja lopulta kokonaan pois ministeriöstä.
– Alun perin asian valmistelusta vastanneen virkamiehen osastolla oli käsitys, että henkilön siirtymisen myötä myös JPA:han liittymisen valmisteluvastuu siirtyi toiselle osastolle.
Ja kun asia ei ennen koronapandemian kärjistymistä ollut kiireellinen, ei vähintäänkin sekava tilanne ollut kenenkään tarkassa tiedossa. Oli kaksi osastoa, joista molemmat olettivat toisen olevan selvityksessä pitkällä.
– Tilanteen selviäminen kesti vajaa neljä viikkoa. Kun vastuuosasto selvisi ja asialle osoitettiin valmistelija, valmistelu lähti ripeästi käyntiin 16.3.2020, selvityksessä kirjoitetaan.
3. Ministereiden roolit
Erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen toiminta asian tiimoilta on ollut tarkastelussa. Eikä ihme, ministereiden tehtävä kun on johtaa ministeriöitään, ja kyseinen tapaus on malliesimerkki tilanteesta, jossa johtamista ei ole tapahtunut.
Selvityksessä kerrotaan, että 25. helmikuuta Pekonen, yksi hänen erityisavustajistaan sekä valtiosihteeri Saila Ruuth osallistuivat epäviralliseen tilannekatsaukseen. Katsaukseen osallistui myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)
Tilaisuudessa nousi esiin yhteishankintasopimus. Selvityksen mukaan Pekoselle jäi katsauksen jälkeen käsitys, että sopimukseen liittymisen valmistelu etenee nopeasti.
– Koska EU-hankinnat eivät lääkkeitä ja rokotteita lukuun ottamatta kuulu ministeri Pekosen vastuulle, hankintojen aikataulua ei esitelty hänelle sopimukseen liittymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Näin ollen hänellä ei ollut syytä epäillä, etteikö Suomi olisi voinut ehtiä avoinna oleviin hakuihin, selvityksessä kirjoitetaan.
Sopimukseen Suomi liittyi kuukausi sitten 27. maaliskuuta.
4. Hankinta hidasta
Viimeistään Huoltovarmuuskeskuksen täysin epäonnistuneiden ensimmäisten suojavarustehankintojen jälkeen meteli Suomen valmistautumisesta koronaan on ollut kovaa. Sekoilu EU-sopimukseen liittymisestä toi siihen vielä uuden, todella hämmentävän kierteen.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että yhteishankinnat ovat hyvin hitaita. Osa jo tehdyistä tilauksista saattaa saapua vasta ensi vuoden puolella.
– Yhteishankintaan osallistuneet jäsenmaat eivät tietojeni mukaan ole saamassa tätä kautta tavaraa mahdollisesti vielä viikkoihin, Pekonen kirjoitti viikko sitten Facebook-sivuillaan.
5. Johtopäätös
STM:n tilaama selvitys päättyy kahteen johtopäätökseen, joista ainakin toinen vaikuttaa itsestäänselvyydessään melkein ironiselta.
– On aina selvitettävä, mitä keskeneräisiä töitä pitkälle virkavapaalle jäävällä tai irtisanoutuneella työntekijällä on, sekä huolehdittava niiden siirtämisestä toiselle henkilölle.
uutiskirje 