Päihteidenkäyttö perheissä huolestuttaa apua tarjoavia järjestöjä. Poliisin lisääntyneet kotihälytykset ja suomalaisten alkoholinkäytön lisääntyminen ovat vakavia hälytysmerkkejä.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat huolissaan vanhempien jaksamisesta, mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä perheiden ja lasten tuen tarpeesta, käy ilmi sosiaalialan ammattilaisia edustavan Talentian teettämässä kyselyssä.
Vain kolmannes kyselyyn vastanneista kertoo, että kunnassa on vahvistettu perheille tarjottavia matalan kynnyksen palveluita. Suurimmassa osassa niitä ei vastaajien mukaan edes aiota järjestää.
Pelkästään yhden huostaanoton vuosikustannukset voivat olla 100 000 euroa, mikäli vauva joudutaan sijoittamaan ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen.
Apua hakevien määrät moninkertaistuneet
Ensi- ja turvakotien liitossa apua hakevien määrät ovat moninkertaistuneet ja chattien aukioloaikoja on lisätty 80 tunnilla. Apua haetaan kaikkiin perheen ongelmiin. Väkivaltaan liittyvä avun hakeminen on lisääntynyt avopalveluissa 44 prosentilla. Eropalveluihin yhteyttä ottavien määrä on kasvanut peräti 60 prosentilla maalis-huhtikuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Osassa on taustalla päihteiden käyttö. Moni apua hakeva on huolestunut perheenjäsenen juomisesta.
A-klinikkasäätiön Päihdelinkin ja Nuortenlinkin neuvontapalveluissa koronatilanne on alkanut myös näkyä. Päihdelinkkiin yhteyttä ottavat huolestuneet läheiset, kun jo ennestään runsas alkoholinkäyttö on lisääntynyt samalla, kun työvelvoitteet ovat vähentyneet ja etätyössä ollaan perheissä entistä enemmän. Nuortenlinkin neuvontaan on saapunut aikaisempaa enemmän viiltelyyn ja itsetuhoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Nuortenlinkin kysymyksissä ahdistus ja masentuneisuus korostuvat aiempaa enemmän, mikä voi heijastaa koko perheen tilannetta.
Päihteiden käyttöä peitellään pitkään
– Päihdeongelman luonteeseen kuuluu, että päihteiden käyttöä peitellään pitkään. Todellinen tilanne salataan niin kauan kuin mahdollista. Koronakriisin aikana monet perheitä kohtaavat tahot ovat joutuneet rajamaan toimintaansa, jolloin riski ongelmien piiloon jäämiselle kasvaa, sanoo asiantuntija Miia Pikulinsky Ensi- ja turvakotien liitosta.
Päihteiden käytön lisääntyminen voi kärjistyä esimerkiksi väkivaltana, lasten hoidon laiminlyöntinä tai muina vakavina ongelmina. Laskua tullaan maksamaan sekä akuuttien tapahtumien että neljän seinän sisällä hitaammin etenevien ongelmien takia vauva- ja lapsiperheissä vuosia.
Jälkipyykistä lankeaa iso lasku kunnille
– Etätyössä alkoholinkäyttö voi hyvinkin kasvaa huomattavasti lähes huomaamatta ja paluu kohtuukäyttöön voi olla haastavaa. Kuntouttavassa päihdehoidossa asiakasmäärät ovat laskeneet, kun hoitoon ei ohjata tai tulla, kertoo tilanteesta lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiön omistamasta A-klinikka Oy:stä.
– Laitospalvelumme toimivat normaalisti koronaan liittyvät varotoimet huomioiden ja poliklinikkapalvelut pyritään ensisijaisesti järjestämään etävastaanottoina.
Järjestöt korostavat, että lapsiperheiden auttamista ei voi jättää tauolle korona-aikanakaan. Raskausaika ja varhaislapsuus vaikuttavat ratkaisevasti aivojen ja lapsen koko kehitykseen, minkä vuoksi ongelmien tunnistaminen ja tuki varhaisessa vaiheessa on tärkeää.
– Osassa kuntia lastenneuvoloiden toiminta on nyt rajattu 0–1- tai 0–2-vuotiaille. Se ei ole viisasta. Kaikkiin lapsiperheisiin pitää nyt olla neuvoloissa yhteys, jotta voidaan havaita kasvaneet riskit. Päihteistä pitää uskaltaa myös kysyä, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.
Lapsiperheiden ongelmat monimutkaistuvat pitkittyessään. Samalla ongelmien ratkominen kallistuu. Pelkästään yhden huostaanoton vuosikustannukset voivat olla 100 000 euroa, mikäli vauva joudutaan sijoittamaan ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen.
Apuun on ohjattava nyt
Apua on saatavilla, mutta sen järjestämiseen ja palveluihin ohjautumiseen täytyy myös kunnissa satsata. Suurin osa järjestöjen tarjoamista palveluista toimii edelleen ja niitä on kehitetty korona-aikaan sopivammiksi.
uutiskirje 
